Poskiontelotulehdus – antibioottia vai ei

Poskiontelotulehdus – antibioottia vai ei Kuva 1 / 1

Pää tuntuu olevan täynnä räkää. Hirvittävä yskänpuuska iskee heti, kun yritän vähääkään lisätä vauhtia. Vaellukselle lähtöön on vain muutama päivä, mutta flunssa ei ota laantuakseen parin viikon levon jälkeenkään. Välillä tauti tuntui olevan jo menossa ohi, mutta sitten nousi uudelleen lämpöä ja yskä paheni. Hiihtolenkki on jätettävä kesken ja päätän lähteä käymään terveyskeskuksen päivystyksessä.

Oireiden perusteella epäilen kärsiväni poskiontelotulehduksesta, vaikka en vielä olekaan käynyt korva-, nenä- ja kurkkutautien kurssia. Päivystyksessä ei onneksi ole kovinkaan paha ruuhka, ja parin tunnin odotuksen jälkeen päivystävä lääkäri toteaa minua haastateltuaan ja tutkittuaan poskiontelotulehduksen. Saan antibioottikuurin ja muutaman päivän päästä oireet ovat helpottaneet siinä määrin, että pääsen lähtemään vaellukselle.

Nyt kymmenen vuotta myöhemmin minulta silloin tällöin kysytään, kuinka pitkään flunssaa voi seurailla ja millaisten oireiden vuoksi täytyy harkita päivystykseen lähtemistä. Lyhyen ja yksinkertaisen vastauksen antaminen ei ole helppoa, sillä joskus vakavat ja lievät infektiot voivat alkuvaiheessaan muistuttaa hyvinkin läheisesti toisiaan. Sivuontelotulehduksen Käypä Hoito -suositus kertoo tavalliseen flunssaankin liittyvän usein nenän tukkoisuutta ja muita poskiontelotulehdukseen viittaavaksi miellettyjä oireita, kuten kipua poskionteloiden seudussa, yöaikaan pahenevaa yskää, vihreää räkää ja hajuaistin huononemista.

Kun puhumme poskiontelotulehduksesta, tarkoitamme yleensä äkillistä bakteerien aiheuttamaa sivuontelotulehdusta. Käypä Hoito -suosituksen mukaan kyseessä saattaa olla bakteerin aiheuttama tauti, kun oireet ovat kestäneet yleensä yli viikon. Tulehdus voi poskionteloiden lisäksi sijaita joskus myös otsa- tai kitaontelossa tai seulalokerostossa.

Poskiontelotulehdus on yleensä tavallisen virusflunssan jälkitauti, joka saa alkunsa siitä, ettei virustulehduksessa syntynyt erite pääse poistumaan nenän sivuonteloista. Erite tarjoaa otollisen ympäristön bakteerien kasvulle. Bakteerien aiheuttaman tulehduksen seurauksena on yleensä oireiden paheneminen, voimakas paikallinen kipu ja kuume. Yli viikonkin kestäneitä oireita voi kuitenkin rauhassa seurata, mikäli ne ovat vain lieviä tai korkeintaan kohtalaisia, sillä kyseessä saattaa olla pelkkä virustulehdus eikä lieväoireinen bakteeritulehduskaan välttämättä tarvitse antibioottia parantuakseen. Oireita helpottamaan voi kokeilla esimerkiksi apteekista ilman reseptiä saatavia nenän limakalvoa supistavia suihkeita sekä kipulääkkeitä.

Tutkimusten mukaan suurin osa myös bakteeriperäisistä poskiontelotulehduksista paranisi ilman antibioottihoitoa, mutta voimakkaasti oireileville potilaille lääkäri useimmiten harkitsee lääkityksen aloittamista. Antibiooteista näyttäisi kuitenkin laajan, useita erillisiä tutkimuksia yhdistäneen Cochrane-katsauksen perusteella olevan perusterveelle ihmiselle vain pientä hyötyä poskiontelotulehduksen hoidossa.

Nykyinen päivystysjärjestelmä on useimmissa paikoissa mitoitettu niin, että hoitoon pääsee kohtuullisessa ajassa silloin, kun potilaita on vähän tai kohtalaisesti. Koska poskiontelotulehdus on yleensä flunssan jälkitauti, sitä esiintyy erityisesti infektioaikoina. Samaan aikaan päivystykseen hakeutuu usein muitakin infektioista ja niiden komplikaatioista kärsiviä potilaista, joista osan hoito pitää aloittaa kiireellisemmin kuin poskiontelotulehduksesta kärsivien. Siksi lievistä tai korkeintaan keskivaikeista oireista kärsiviä potilaita ohjeistetaankin usein hakeutumaan lääkäriin virka-aikana. Hankalampioireinenkin poskiontelotulehduspotilas saattaa joskus joutua odottamaan päivystyksessä pitkään, ja mikäli yleisvointi sen sallii, niin päivystykseen ei yleensä ole välttämätöntä hakeutua pahimpaan ruuhka-aikaan. Päivystyspisteeseen voi myös soittaa, mikäli on epävarma siitä vaatiiko oire kiireellistä hoidon aloitusta.

Nyt kun ajattelen tuota kymmenen vuoden takaista poskiontelotulehdustani, epäilen, ettei vaivani olisi välttämättä vaatinut päivystyskäyntiä. Mikäli paikalla olisi ollut enemmän kiireellisen hoidon tarpeessa olevia, olisin saattanut joutua jonottamaan paljon pidempäänkin. Toisaalta oireeni olivat kestäneet jo melko pitkään ja minulla oli tärkeä reissu tulossa. Olin siis valmis odottamaan. Vaikka antibiootti ei välttämättä suuresti nopeutakaan paranemista, halusin kuitenkin jouduttaa taudin paranemista kaikin keinoin. Viime vuosina en ole yleensä antibioottia tarvinnut, vaan poskiontelo-oireeni ovat lievittyneet ajan kanssa ja nenäsumutteen avustuksella. Enää en myöskään lähde hiihtolenkille puolikuntoisena. Edes kokeilumielessä.

Aleksi Varinen…
Kirjoittaja on yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi