Askelmerkkejä hyvään lasten hammashoitoon

Askelmerkkejä hyvään lasten hammashoitoon Kuva 1 / 1

Panostus lasten hammashoitoon voi parantaa hammashoidon palvelujen saatavuutta koko väestön osalta. Vastuuta on kannettava sekä vanhempien että toimivien suunterveyden peruspalvelujen. Onnistua voidaan monenlaisin eväin.

Lasten suunterveyden kannalta kodin rooli on ensisijainen. Hyvä suuhygienia ja terveelliset ruokatottumukset sekä tapa käydä hammastarkastuksessa säännöllisesti opitaan kotona jo varhain. Vanhempiin kannattaakin satsata.

– Suunterveys on perheen yhteinen asia. Suunterveyden ammattilaisten tulee tukea vanhempia tässä työssä jo ennen lapsen syntymää. Keravalla on tehty hyvää yhteistyötä muiden kaupungin yksiköiden kanssa ja oltu aktiivisesti mukana esim. perhevalmennuksessa ja kouluissa. Tänä keväänä tiivistetään yhteistyötä päiväkotien kanssa, kertoo Keravan johtava hammaslääkäri, EHL Krista Brander-Aalto.

Ennaltaehkäisyn rooli on kiistaton. Siihen tulisi panostaa entistä enemmän myös erikoistuvan hammaslääkärin Eeva-Riitta Ylikärpän mielestä.

– On tärkeää motivoida myös hammaslääkärit ennaltaehkäisevään työhön suuhygienistien lisäksi, sillä välillä hammaslääkärin sana painaa enemmän vanhempien näkökulmasta, miettii Ylikärppä.

– Myös lapsen, jolla ei ole reikiä, on kannustavaa saada positiivista palautetta. Suuhygienistit ovat hyviä tässä, Brander-Aalto muistuttaa.

Asioita on onnistuttu tekemään oikein niin Keravalla kuin Rovaniemellä. Lapset tapaavat hammaslääkärin molemmilla paikkakunnilla valtakunnallisten suositusten mukaan.

Lasten hammashoidon osaamista peruspalveluihin

Keravalla lasten hammashoitoa on kehitetty pitkäjänteisesti tuomalla lasten hammashoidon osaamista terveyskeskukseen ja tekemällä yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa. Työtapoja on kehitetty henkilökunnan aloitteesta. Keravan terveyskeskuksessa on ihanteellisesti 2,5 lasten hammashoidon erikoishammaslääkäriä, jotka koordinoivat lasten hammashoitoa ja hoitavat erityisosaamista vaativia potilaita. Myös suuhygienistien koulutukseen on panostettu. Määräaikaisia koululaisten suun terveystarkastuksia tehdään osittain ns. monihuonemallina, jossa hyödynnetään eri ammattiryhmien työpanosta tehokkaasti.

– Tämä ei ole ollut kallis satsaus. Säästö on ollut tehokasta, kun ”hukkatyö” on saatu kuriin. Myös henkilökunta on sitoutunutta ja vaihtuvuus vähäistä, muistuttaa Brander-Aalto.

Työpanosta on pystytty ohjaamaan sitä eniten tarvitseville lapsille, mutta ammattitaitoa on voitu hyödyntää myös mm. aikuisten pelkopotilaiden ja erityisryhmien, kuten kehitysvammaisten hoidoissa. Lähtökohtana on, että lapsia vastaanottavat ne suunterveyden ammattilaiset, joilla on hyvät valmiudet työskennellä lasten kanssa.

– Jos hammaslääkäri tai suuhygienisti ei ole parhaimmillaan lasten kanssa, on tärkeää, että hän voi ottaa vastaan ensisijaisesti aikuispotilaita. Lapsia hoitavat ammattilaiset, jotka tuntevat sekä lasten henkisen kehityksen että hampaiston erityispiirteet, toteaa Brander-Aalto.

Työsarkaa monille

Monella paikkakunnalla lasten hammashoidon erikoisosaamista on niukasti tarjolla etenkin perusterveydenhuollossa. Suomen Hammaslääkäriliiton erikoishammaslääkäritilaston mukaan Suomessa on tällä hetkellä 10 työelämässä mukana olevaa alan erikoishammaslääkäriä. Pienen ryhmän tukena on kuitenkin joukko kokeneita hammaslääkäreitä, jotka ovat täydennyskoulutuksen ja työn kautta suuntautuneet lasten ja nuorten hammashoitoon. Myös suuhygienistit ja hammashoitajat ovat tärkeä lenkki palveluketjussa. Oikojat kantavat oman vastuunsa.

Lasten hammashoidon järjestämisessä voidaan onnistua monenlaisilla resursseilla. Rovaniemellä työskentelytapoja muokattiin Hyvä potku -hankkeen myötä monella tasolla, ja kehitystyötä on tehty mm. yhdenmukaistamalla kutsu- ja lähetekäytäntöjä.

– Rovaniemellä kaikki hoitavat periaatteessa kaikkia, mutta lapsipotilaita on toisilla enemmän hammaslääkärien toiveiden mukaan, kertoo Ylikärppä.

Ylikärppä kuitenkin myöntää, että lasten hammashoidon erikoisosaamisen puute on tullut esille silloin, kun eteen on tullut haastavia tapauksia. Toistaiseksi Lapin keskussairaalastakin puuttuu lasten hammashoidon erikoislääkäri, mutta hoitopaikan valintamahdollisuuden myötä erikoissairaanhoitolähete voidaan tehdä Ouluun.

Panostus lapsiin on satsaus väestön suunterveyteen

Lapsena luotu hyvä suunterveys säästää rahaa ja pienentää hoidon tarvetta läpi koko elämän. Kustannustehokkainta on, kun ehkäisevä ja korjaava hoito sekä tarvittava oikomishoito voidaan toteuttaa oikea-aikaisesti. Hyvin järjestetty lasten hammashoito auttaa jakamaan resursseja tehokkaasti kautta linjan.

– Toimiva lasten ja nuorten hammashoito on tehostanut Keravalla koko väestön hammashoidon palvelujen saatavuutta, kun peruutukset, poisjäännit ja lasten päivystyskäynnit ovat vähentyneet, Brander-Aalto toteaa.

Kirjoittaja:
Annika Nissinen
toimittaja
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia

Kuva: Panthermedia

Julkaistu alunperin Hammaslääkärilehdessä 6/2016.

Lue myös:
Lasten hyvä suunterveys on investointi tulevaisuuteen

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi