Mitä hampaiden huono kunto voi tulevaisuudessa meistä kertoa?

Mitä hampaiden huono kunto voi tulevaisuudessa meistä kertoa? Kuva 1 / 1

Terve suu on tärkeä osa yleisterveyttä ja elämänlaatua. Suu on osa kehoa, ja suun bakteerit ovat yhteydessä koko elimistöön. Suunterveyden ylläpito sekä suusairauksien ennaltaehkäisy ja hoito kuuluvat olennaisena osana terveydenhuoltojärjestelmäämme. Hoitamattomat suun ja hampaiden infektiot ovat terveysriski ja heikentävät hyvinvointia sekä elämänlaatua.

Huono suuhygienia, päihteet, immuunipuolustuksen heikkeneminen jonkin yleissairauden takia sekä osin geneettiset tekijät altistavat suusairauksille. Yleisimpiä ovat karies eli hampaiden reikiintyminen ja parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudossairaus. Näitä sairauksia aiheuttavien bakteerien on havaittu tarttuvan aikuisista jo pieniin lapsiin. Äitien ja isien hyvä suunterveys on siksi erityisen tärkeää.

Parodontiitti on oireeton krooninen kansansairaus, joka vaatii hammaslääkärin tutkimuksen pohjalta tekemän diagnoosin sekä tehokkaan asianmukaisen hoidon. Sairaudesta kärsii yli puolet aikuisväestöstä. Jopa 15 prosentilla nuorista on alkavaa parodontiittia. Sairaus on yleisempi niillä, jotka tupakoivat eivätkä puhdista hampaitaan säännöllisesti ja kunnolla. Hoitamaton parodontiitti johtaa ennen pitkää hampaiden irtoamiseen.

Kaikenikäiset voivat edistää suunterveyttään säännöllisellä ja tehokkaalla hampaiden puhdistuksella ja tupakoimattomuudella. Nuorten tupakointiin puuttuminen ehkäisee parodontiittiin sairastumista. Lapsille hampaiden harjaus tulee opettaa jo päiväkoti-iässä. Reikiintymisen ehkäisyssä olennaista on myös turhien makeiden välipalojen ja juomien välttäminen.

Päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat, kehno ruokavalio ja vähäinen liikunta kasautuvat sekä aikuisilla että lapsilla ja nuorilla samalle väestön osalle kuin suusairaudet. Eri väestöryhmien väliset terveyserot kasvavat.

Samaan aikaan ennaltaehkäisevää hoitoa on vähennetty kunnissa säästösyistä. Kuitenkin suunterveyttä voidaan edistää vain pitkäjänteisyydellä: potilas pääsee suun ja hampaiden tutkimukseen hammaslääkärille säännöllisesti, varhaishoitoon ajoissa ja potilasta sitoutetaan omahoitoon. Hoidon tuloksia tulisi myös mitata luotettavilla mittareilla.

Odottavat vanhemmat, päiväkotilapset, koululaiset, nuoret, ikäihmiset, yleissairaat ja ylipäätään kaikenikäiset tarvitsevat opastusta ja ohjausta suunterveyden ylläpitämisessä. Suu ja hampaat tulee tutkia säännöllisesti, jotta ongelmat havaitaan ajoissa. Varhainen suusairauksien diagnostiikka säästää rahaa tulevaisuudessa.

Suusairaudet lisäävät myös monien yleissairauksien riskiä. Esimerkiksi parodontiitti kaksinkertaistaa tutkimusten mukaan sydänsairauksien riskiä ja pahentaa diabeteksen hoitotasapainoa. Hoitamaton parodontiitti on yleisterveysriski.

Suun terveydenhuolto on tärkeä osa terveydenhuoltojärjestelmäämme. Ilman julkisesti tuettua suun terveydenhuoltoa väestön terveyserot kasvavat, suusairaudet lisääntyvät ja yleissairaudet pahenevat. Loppulasku voi yllättää suuruudellaan. Eikä varmasti ole toivottavaa, että suun ja hampaiden kunnosta voisi tulevaisuudessa päätellä ihmisen sosiaalisen statuksen.

Anna Maria Heikkinen
HLT, kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri (parodontologia)

Hammaslääkäriliiton terveyden edistämisen työryhmän puheenjohtaja

Kuva: Panthermedia

Lue myös: Olen raivona

Haluaisitko kommentoida artikkelia? Kommentteja voi antaa ja lukea Potilaan Lääkärilehden Facebook-sivuilla tai Twitterissä. 

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi