Tuoreessa väitöstutkimuksessa todetaan, että yhä suurempi osa väestöstä elää vanhaksi ja yhä suuremmalla osalla on omat hampaat suussa myös silloin, kun vanhuudessa sairaudet ja raihnaisuus heikentävät kykyä huolehtia suun hoidosta. Väestön ikääntyessä olisikin hyvä tuntea, ikääntymisen vaikutukset hampaiden kuntoon.
Tutkimuksesta käy ilmi, että hampaattomuus oli melko yleistä 60–78-vuotiailla suomalaisilla, tutkimuksen aineistossa vallitsevuus oli 37 prosenttia. Se oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi naisilla (43 %) kuin miehillä (30 %), ja pohjoisella alueella merkitsevästi korkeampi (53 %) kuin eteläisellä (22 %). Hampaattomuus oli yleisempää vähiten koulutusta saaneilla kuin korkeamman koulutuksen saaneilla. Hampaattomuuteen liittyivät merkitsevästi myös tupakointi sekä sydän- ja verisuonisairaudet.
Hampaattomilla oli suurempi alaleuan leukakulma kuin hampaallisilla, ja heillä oli myös matalampi alaleuan nouseva haara ja nivellisäke kuin hampaallisilla. Vakavaa hammasharjanteen madaltumista oli merkitsevästi useammin naisilla kuin miehillä. Naisilla hammasharjanteen madaltuminen liittyi merkitsevästi huonoon purentakykyyn, tyytymättömyyteen proteeseihin ja huonoon purentatasapainoon. Molemmilla sukupuolilla tyytymättömyys proteeseihin liittyi merkitsevästi huonoon purentatasapainoon.
Mitä enemmän hampaita sitä suurempi tulehdusriski
Yli kolmella neljäsosalla hampaallisista tutkituista oli vakava tulehdusriski, eteläisellä alueella enemmän kuin pohjoisella. Vakava tulehdusriski oli niillä, joilla oli enemmän omia hampaita, korkeampi koulutustaso ja jotka kuuluivat nuorempiin ikäryhmiin.
Panoraamaröntgenkuvista löydetyt tulehdusriskiä kuvaavat yleisimmät muutokset olivat ientulehdukseen eli hampaiden kiinnityskudoksiin liittyviä muutoksia, luukatoa ja syventyneitä ien- ja luutaskuja (94 %). Kariesta eli syviä reikiä (39 %) ja leukaluissa piileviä tulehduspesäkkeitä (46 %) löytyi myös.
Tutkimuksessa oli mukana 1191 henkilöä iältään 60–78-vuotiaita. Tiedot kerättiin kyselylomakkeen ja haastattelun avulla sekä suun kliinisellä tutkimuksella ja leukojen panoraamaröntgentutkimuksella. Tutkimus tehtiin kahden terveyskeskuksen alueella, Kirkkonummella pääkaupunkiseudulla ja entisen Lakeuden terveyskeskuksen eli Limingan, Lumijoen, Temmeksen, Tyrnävän ja Rantsilan kuntien alueella lähellä Oulua. Tutkimuksiin osallistui Kirkkonummen alueelta 62 % kutsutuista ja Lakeuden terveyskeskuksen alueelta 78 % kutsutuista.
Lähde:
Oulun yliopisto
Väitöskirja
Kuva:
Panthermedia
