Aborttipotilaiden hoito todennäköisesti järjestetään uudella tavalla

Useimmiten lääkkeelliseen aborttiin ei tarvita sairaalan seiniä, kun uusi laki ei sitä enää vaadi.

Eduskunta hyväksyi aborttilain uudistuksen keskiviikkona.
Adobe/AOP
Eduskunta hyväksyi aborttilain uudistuksen keskiviikkona.

Aborttilain uudistus tuo todennäköisesti uusia tapoja järjestää potilaiden hoito, näkee professori Oskari Heikinheimo Helsingin yliopiston Naistenklinikalta. Heikinheimo on myös raskaudenkeskeytys Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja. 

Tavat hoidon järjestämiseen ovat vielä muotoutumatta, mutta niitä pohditaan nyt Heikinheimon mukaan kiivaasti.

Jatkossa raskauden keskeyttämiseen on oikeus raskaana olevan omaan pyyntöön perustuen 12. raskaus­viikon loppuun asti. Vaatimus kahden lääkärin tekemiin lausuntoihin poistuu, eikä raskaana olevan naisen tarvitse erityisesti perustella aborttia. 

Kun aiemmin raskaudenkeskeytystä toivova nainen on käynyt ensin kenties terveyskeskuslääkärillä ja sitten tämän lähetteellä erikoissairaanhoidon lääkärillä, jatkossa hän voi hakeutua suoraan paikkaan, jossa keskeytys voidaan hoitaa.

Myös AB1-lomake, jolla nainen on anonut raskaudenkeskeytystä, jäänee historiaan, kun päätös on jatkossa naisen, ei häntä hoitavien lääkäreiden. 

Myöhäisemmillä raskausviikoilla tehtäviin keskeytyksiin tarvitaan jatkossakin Valviran lupa. 

Prosessi nopeutuu viikolla

– Tässä on nyt mahdollisuus järjestää hoito uudella nykyaikaisella tavalla, Heikinheimo sanoo.

Hän arvelee, että se järjestetään todennäköisesti eri tavoilla eri puolilla maata. Periaatteessa abortti voitaisiin hoitaa terveyskeskuksessa. Tämän mahdollistaa se, että 97 prosenttia raskauden keskeytyksistä tehdään nykyisin lääkkeellisesti, pääosin kotona, eikä siihen tarvita sairaalan seiniä.

– Tärkeintä on, että on osaamista, potilaat hoidetaan hyvin ja osataan vastata kysymyksiin, joita tulee heräämään, Heikinheimo sanoo.

Hän ei pidä lääketieteellisesti tarpeellisena, että aborttia haluava nainen tutkittaisiin kahteen kertaan. Yksi hyvin tehty tutkimus riittää.

Lakimuutos nopeuttaneekin aborttiprosessia noin viikolla. Tämä on se aika, joka naisella suurin piirtein on mennyt kahden lakisääteisen lääkärikäynnin välillä. 

– Mitä varhemmin lääkkeellinen raskaudenkeskeytys tehdään, sitä vähemmän epämukava toimenpide se on, Heikinheimo sanoo.

Myös Käypä hoito -suositusta ryhdytään nyt päivittämään uuden lain mukaiseksi.

Psykososiaalinen tuki kirjattu lakiin

Heikinheimo näkee potilashoidon kannalta hyvänä, että potilas ei joudu asioimaan useassa paikassa, vaan voi saada niin abortin kuin sen jälkeisen ehkäisyn samasta paikasta. 

Hän arvostaa myös sitä, että uuteen lakiin on kirjattu, että aborttia pyytävällä, sitä harkitsevalla ja toisella vanhemmalla on oikeus saada tarvitsemansa psykososiaalinen tuki.

– Raskaudenkeskeytys liittyy usein kimuranttiin elämäntilanteeseen. Keskeytys on muutakin kuin gynekologista hoitamista, hän sanoo.

Tärkeää uudessa laissa on Heikinheimon mukaan eettisfilosofinen puoli, jossa lähtökohtana on, että ihminen itse tietää elämäntilanteensa ja päättää itse, eikä aborttia joudu anomaan viranomaiselta.

– Ihmiset tarvitsevat tietoa, usein keskusteluapua, mutta he itse tekevät päätökset ja me autamme heitä. 

Anne Seppänen

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla .