Aikuisneuvola voi vähentää laitoshoidon tarvetta

Raahen kokemusten perusteella 65 vuotta on hyvä ikä neuvolakäynnille.

Aikuisneuvola voi vähentää laitoshoidon tarvetta Kuva 1 / 1

Raahen seudun kokemusten perus­teella aikuisneuvolakäynnit voivat vähentää ikääntyvien Kelan hoitotuen, laitoshoidon ja kotihoidon tarvetta. Alueen kolmessa kunnassa on jo 12 vuoden ajan kutsuttu kaikki 65 vuotta täyttävät neuvolatarkastukseen.

Geriatrian ylilääkäri Marja-Liisa Karjula kertoo, että toiminnan hyödyt ovat alkaneet näkyä. Ilman palveluita selviytyvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on noussut vuodesta 2009 vuoteen 2012 noin 62 prosentista 72 prosenttiin.

– Pääsemme tauteihin kiinni jo ennen kuin ne aiheuttavat oireita. Tarkastuksissa olemme löytäneet paljon piilevää sokeritautia, kilpirauhasen vajaatoimintaa, b-vitamiinipuutteita, tasapaino-ongelmia ja heikkoja PEF-arvoja.

Terveydenhoitaja kartoittaa 1,5 tunnin vastaanotolla sekä fyysistä että psyykkistä terveydentilaa ja ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon. Jos esimerkiksi tasa­painossa ilmenee ongelmia, ihminen ohjataan kuntoneuvolaan. Jos laboratorioarvoissa on poikkeavaa, opastetaan lääkäriin. Muistivaikeuksia todet­taessa hoito jatkuu muistipolilla.

Suosittu palvelu

Aikuisneuvola on ollut pidetty palvelu. Yli 85 prosenttia kutsutuista on tullut vastaanotolle.

– Terveydenhoitajat ovat kertoneet, ­että nekin, jotka tulevat vähän pitkin hampain, sulavat käynnin aikana. Ihmiset arvostavat, että heille annetaan aikaa, kertoo Karjula.

Käynnistä hyötyvät myös ne, jotka käyvät usein lääkärissä. Neuvolassa käydään läpi monia elämänlaatuun vaikuttavia asioita.

Alun perin Karjula työryhmineen kehitti kysymyspatteriston vuonna 2003 alkaneessa sosiaali- ja terveysministeriön tukemassa Gellman-hankkeessa. Kysy­mysten järjestys on vuosien saatossa viilattu sellaiseksi, että eteneminen vastaanotolla on luontevaa. Kun puhutaan unesta, jatketaan muilla sänkyasioilla: keskustellaan esimerkiksi seksistä ja virtsanpidätyskyvystä.

– Neutraalissa sävyssä keskustellaan, mitä asioita ihminen voisi lähteä laittamaan kuntoon. Olisiko vuorossa hammaslääkärin varaaminen tai silmälasien hankkiminen?

Digi ei riitä

Karjula korostaa, että digitaaliset palvelut eivät tule koskaan korvaamaan käyntejä.

– Olen huolissani, kun kaikkialla vannotaan nyt digin varaan. Digipalveluja käyttävät sellaiset fiksut ihmiset, jotka pitävät muutoinkin huolta itsestään – eivät ne huonommin selviytyvät, jotka palveluja kipeimmin tarvitsisivat.

Raahen kokemusten perusteella 65 vuotta on hyvä ikä neuvolakäynnille. Asioihin puuttumalla voidaan vielä vaikuttaa loppuelämän kulkuun. Moni pian 65 vuotta täyttävä on ryhtynyt tsemppaamaan ja kuntoilemaan jo etukäteen, sillä hän tietää saavansa kutsun.

Terveydenhoitajat sopivat vastaanotot koulujen loma-ajoille, joten toiminta ei vie resursseja neuvoloiden normaalityöstä.

– Ennaltaehkäisy on halpaa. 300 ihmisen aikuisneuvolakäynnit maksavat saman verran kun yksi mummo 15 kuukautta dementiakodissa. Olemme ihan varmasti ehkäisseet tuon yhden demen­tian sekä paljon muutakin.

Kirjoittaja:
Mari Heikkilä
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi