Aivojen amyloidikertymät lisääntyvät terveilläkin iän myötä

Aivojen amyloidikertymät lisääntyvät terveilläkin  iän myötä Kuva 1 / 1

Lähes puolella kognitiivisesti terveistä 90-vuotiaista on PET- tai selkäydinnestetutkimusten perusteella aivojen amyloidikertymiä. 50-vuotiaistakin jo 10 prosentilla on todettavissa merkkejä aivojen amyloidimuutoksista, todettiin meta-analyysissä.

Alzheimerin taudin riskialleelin APOE-ε4:n kantajilla amyloidimuutokset ovat 2–3 kertaa yleisempiä ja ilmaantuvat nuoremmalla iällä kuin niillä, joilla ei riskialleelia ole. Kahden ε4-riskialleelin kognitiivisesti terveistä kantajista 15 prosentilla on aivojen amyloidimuutoksia jo 40 vuoden iässä, yhden ε4-alleelin kantajilla reilun 50 vuoden iässä. Ilman riskialleelia aivojen amyloidikertymät yleistyvät vastaavalle tasolle vasta 
65 ikävuoden jälkeen ja suojaavan ε2-alleelin kantajille vasta 95-vuotiaana.

Lievästä kognitiivisten toimintojen häiriöstä kärsivillä amyloidimuutokset ovat kaksi kertaa yleisempiä kuin kognitiivisesti terveillä. Ikään suhteutettujen ilmaantuvuuslukujen perusteella aivojen amyloidikertymien ilmaantuminen näyttää edeltävän Alzheimerin taudin puhkeamista 20–30 vuodella, mutta 
aina amyloidikertymät eivät johda Alzheimerin tautiin henkilön elinaikana.

Hollantilaisjohtoisessa meta-analyysissä yhdistettiin 55 tutkimuksen tietoja. Tutkimukset käsittivät 2 914 kognitiivisesti tervettä, pääasiassa lehti-ilmoituksilla värvättyä tutkimushenkilöä, 3 972 lievästä kognitiivisten toimintojen heikentymästä kärsivää potilasta ja 697 muistipoliklinikkapotilasta, joilla ei ollut todettu kognitiivisten toimintojen poikkeavuutta. Aivojen amyloidipatologiaa oli tutkittu joko aivo-selkäydinnesteen merkkiaineiden avulla tai PET-tutkimuksella.

Lue myös:
Tutkijat: Suuri osa Alzheimer-tapauksista ehkäistävissä elintavoilla
10 kysymystä: Alzheimerin tauti työikäisellä

Lähde:
Jansen WJ, Ossenkoppele R, Knol DL ym., Amyloid ­Biomarker Study Group. Prevalence of cerebral amyloid pathology in persons without dementia. A meta-analysis. JAMA 2015;313:1924–38.

Kirjoittanut:
Pertti Saloheimo
neurologian erikoislääkäri

Kuva:
Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 34/15.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi