Aivokasvainten monenlaiset oireet – glioomasta harvoin päänsärkyä

Aivokasvaimelle ei ole olemassa tarkkoja oireita, sillä ne vaihtelevat riippuen kasvaimen tyypistä ja sijainnista. Tietyt oireet ovat kuitenkin toisia tyypillisempiä.

Aivokasvain voi oireilla hyvin eri tavoin riippuen kasvaimen kudostyypistä, sijainnista, koosta ja kasvunopeudesta. Esimerkiksi pienikin kasvain voi sijainnistaan riippuen aiheuttaa hyvin dramaattisen oireen, kuten toispuolihalvauksen, puhevaikeuden tai kouristuskohtauksen.

Useissa oppikirjoissa päänsärky sekä muut aivopaineen oireet ja kouristuskohtaukset esitetään yleisimmiksi aivokasvainten ensioireiksi. Kliinisen kokemuksen ja viimeaikaisten tutkimusten perusteella on viitteitä siitä, että oireet kuitenkin vaihtelevat varsin paljon eri-ikäisillä potilailla sekä myös kasvaimen kudostyypin mukaan.

Glioomat sijaitsevat aivokudoksen sisällä

Yleisin keskushermoston syöpäkasvain on gliooma ja se saa alkunsa aivojen tukisolukosta. Glioomia on useita eri tyyppejä, jotka voivat käyttäytyä hyvinkin eri tavoin.

Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa havaitsimme, että glioomien yleisimmät ensioireet ovat kouristuskohtaus ja sekavuus. Kouristaneet potilaat olivat nuorempia kuin sekavuudesta kärsineet potilaat. Mitä korkeampi gliooman pahanlaatuisuus oli, sitä todennäköisemmin sekavuus kuului potilaan oireisiin. Tässä potilasaineistossa päänsärky oli harvinainen ensioire, eikä sitä esiintynyt yhdelläkään potilaalla ilman muita oireita.

Gliooman diagnosointi mahdollisimman varhain vaikuttaa potilaan ennusteeseen, sillä mahdollisimman vähän levinnyt kasvain on teknisesti helpompi hoitaa kirurgisesti.

Meningeooma sijaitsee aivokudoksen ulkopuolella

Meningeoomat ovat myös merkittävä kasvainryhmä, jotka löytyvät usein sattumalta. Valtaosa niistä on täysin oireettomia eikä kasva seurannassa. Näitä meningeoomia ei tarvitse poistaa.

Oireita aiheuttaessaan niiden vaikutukset poikkeavat jonkin verran glioomista. Kohtausoireiden ohella merkittäviä ovat paikallisoireet. Sekavuuden sijaan meningeoomat aiheuttavat ajoittain käyttäytymisen muutoksia ja psykomotorista hidastumista. Lisäksi potilaalla voi olla aivokudoksen paikallisesta puristumisesta johtuvia oireita ja aivohermojen toimintahäiriöitä.

Meningeooma voi aiheuttaa turvotuksen vuoksi myös aivokudoksen tyräytymistä kallon sisäisten rakenteiden läpi. Tämä voi aiheuttaa esimerkiksi takimmaisen aivovaltimon puristumisen aivoteltan reunaa vasten ja johtaa näköaivokuoren infarktiin.

Meningeoomista yli 90 prosenttia on hyvänlaatuisia lukinkalvosta alkunsa saavia kasvaimia. Niitä on kaikista aivokasvaimista noin 25 prosenttia, ja ne ovat yleisimpiä aivokudoksen ulkoisia kasvaimia. Muita kallonsisäisiä aivokudoksen ulkopuolisia kasvaimia ovat neurinoomat, sekundaarinen aivolymfooma sekä aivokalvojen ja kallon metastaasit.

Kooltaan leikkauskriteerit täyttävät meningeoomat ovat varsin usein poistettavissa kokonaan. Mahdollisimman varhainen toteaminen edesauttaa hoidon suunnittelussa ja parantaa todennäköisyyttä kasvaimen kokonaispoistoon. Hyvälaatuinen meningeooma paranee, jos sen saa poistettua kokonaan.

Oireiden syy selvitettävä

Epäily aivokasvaimesta syntyy usein päivystyksessä tehdyn kuvantamistutkimuksen perusteella. Ensimmäisen kouristuskohtauksen saaneelle potilaalle tulee tehdä aivojen kuvantamistutkimus, mikäli kohtaukselle ei ole selvää muuta perussyytä. Tämä tutkimus voidaan tehdä myös akuuttivaiheen jälkeen polikliinisesti, mikäli potilas toipuu kohtauksesta täysin, eikä kliinisessä tutkimuksessa ja haastattelussa havaita mitään pahanlaatuiseen tautiin viittaavaa. Vastaavasti potilaan kärsiessä epäselvistä neurokognitiivisista oireista ilman altistavia tekijöitä, etenkin sekavuudesta, aivot tulee kuvata.

Sekavuuden syy on kuitenkin varsin harvoin aivokasvain. Yksinään ilmenevä päänsärky ei ole tyypillinen glioomalle, mutta erityisesti klassinen varhaisaamun pahoinvoinnin ja päänsäryn yhdistelmä on otettava huomioon mahdollisena aivokasvaimen merkkinä varsinkin, jos potilas sairastaa kehon muun osan syöpää.

Leikkaus on keskushermoston kasvainten ensisijainen hoito. Neurokirurgi pyrkii poistamaan kasvaimen kokonaan, mutta välillä on tyydyttävä kasvaimen osapoistoon, jos kasvaimen sijainti on hankala tai koko suuri. Pahalaatuisissa kasvaimissa annetaan yleensä leikkauksen lisäksi sädehoitoa ja osassa tapauksissa myös solusalpaajalääkkeitä. Jos kasvain uusii, hoitomuotoon vaikuttavat uuden kasvaimen koko, sijainti, kasvaimen kudostyyppi ja ensihoidon yhteydessä käytetyt menetelmät. Aivot eivät esimerkiksi siedä kuin tietyn annoksen sädehoitoa.

Oireenmukaiseen hoitoon kuuluvat muun muassa epilepsialääkkeet, jos potilaalla on kouristuskohtauksia. Sellaisen meningeooman, joka aiheuttaa kouristuskohtauksia, osapoisto saattaa mahdollistaa epilepsialääkityksen lopettamisen oireettoman seurantajakson jälkeen. Aivoturvotuksen hoitoon voidaan käyttää kortisonia. Aivokasvainleikkauksen jälkeen lääkehoidon lisäksi tarvitaan joskus myös kuntoutusta, jonka tarve arvioidaan tapauskohtaisesti.

Teksti perustuu Lääkärilehdessä 38/15 julkaistuun tiedeartikkeliin Aivokasvainten ensioireet aikuisilla.

Lue myös:
Tunnista aivokasvain ajoissa
Potilas kertoo: Miltä tuntuu sädehoito?

Kirjoittanut:
Jussi P. Posti
LT, neurokirurgian erikoislääkäri
TYKS, Neurotoimialue, neurokirurgian vastuualue sekä kuntoutuksen ja aivovammojen hoidon vastuualue
Turun yliopisto, kliininen laitos, neurologia
Jussi O.T. Sipilä
LL, neurologian erikoislääkäri
TYKS, Neurotoimialue, yleisneurologian vastuualue
Turun yliopisto, kliininen laitos, neurologia

Muokannut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Lue lisää jutun aiheesta