Alzheimerin taudin diagnostiikassa on mahdollista hyödyntää pTau217-verikoetta. Sillä voidaan päästä yhtä hyvään tai jopa parempaan tarkkuuteen kuin nykyisin käytössä olevilla biomarkkereilla. Tarkkuutta on verrattu aivojen amyloidi-PET-kuvatamiseen.
– Verikoe tekee diagnostiikasta aiempaa nopeampaa ja halvempaa. Se asettaa myös potilaat tasa-arvoisempaan asemaan, kertoo Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori, neurologian apulaisylilääkäri Eino Solje .
Suomi oli ensimmäinen Euroopan maa, jossa verikoe tuli kliiniseen käyttöön Alzheimerin taudin diagnostiikassa viime tammikuussa. Soljen mukaan vielä ei ole tarkkoja tilastoja siitä, miten paljon verikoetta on käytetty.
Edelleen tärkeimpiä työkaluja taudin diagnosoinnissa ovat aivojen kuvantaminen, aivoselkäydinnäytteen tutkiminen ja kognition testaaminen. Niiden saatavuudessa on kuitenkin rajoitteita. Myös perusterveydenhuollon alkuselvittelyihin kuuluviin muistitesteihin voi joutua jonottamaan jopa vuoden.
– Verinäytteen voi ottaa missä tahansa laboratoriossa. Asia on kuitenkin kaikille meille vielä uusi, eikä verikokeen kliinisestä käytöstä ole vielä kotimaisia suosituksia. Sen perusteella ei vielä suositella tehtävän kliinisiä päätöksiä, koska kokemusta tosielämästä on vielä niukasti. Uusia suosituksia saadaan toivottavasti pian tosielämän näytön karttuessa.
Diagnosointi ja hoito ennen oireita
Soljen mukaan muistisairauksien diagnostiikka on mutkikasta, koska erilaisia muistisairauteen johtavia sairauksia on satoja, ja on paljon myös sekapatologioita. Alzheimerin taudin tutkimus menee kuitenkin vauhdilla eteenpäin. Euroopassa on juuri saanut myyntiluvan ensimmäinen taudin etenemistä hidastava lääkitys.
Soljen mukaan tulevaisuudessa olisi ihanteellista pystyä diagnosoimaan Alzheimerin tauti jo vuosia ennen ensimmäisten oireiden ilmaantumista, mikäli uusia tautia tehokkaasti jarruttavia lääkkeitä tulee kliiniseen käyttöön. Tällöin sen eteneminen voitaisiin estää tai pitää tauti lievässä vaiheessa.
– Alzheimerin tautiin liittyvät aivomuutokset alkavat kehittyä jo 20–30 vuotta ennen oireita. Ihanteellinen aloitus lääkityksen antamiseen olisi muutamia vuosia ennen ensioireita, jolloin tautiprosessi on jo varmuudella käynnissä, mutta ei vielä vaikuta potilaan arkeen. Tämä on kuitenkin vain tulevaisuuden haavekuva, ja tällä hetkellä diagnosoidaan vain niitä, joilla on jo oireita.
– Millään nykyisellä testillä ei voida luotettavasti ennustaa, kenelle oireettomista ihmisistä tulee kehittymään muistisairaus. Siksi oireettomien testaaminen ei ole tällä hetkellä eettistä.
Haaveena taudin etenemisen pysäyttäminen
Soljen mukaan lääkkeettömien hoitojen merkitys on jopa yli 40 prosenttia Alzheimerin taudin sairastumisriskin pienentämisessä.
– Sen vuoksi tauti pitäisi ottaa perusterveydenhuollossa yhtä vakavasti kuin esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit tai diabetes, joita varten terveysasemilla on hoitajia tekemässä ennalta ehkäisevää työtä.
Olennaisia Alzheimerin taudin ennalta ehkäisyssä ovat sosiaalisuus, aivojen käyttö, verisuoniterveys, liikunta ja terveellinen ruokavalio.
Lääketeollisuuden kiinnostus Alzheimerin tautia kohtaan on kasvanut, ja uusia lääkkeitä kehitellään sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa.
– Nyt on uskoa siihen, että tautia voidaan jarruttaa, ja tulevaisuudessa sen etenemistä voidaan toivottavasti vielä tehokkaammin ehkäistä tai pysäyttää.
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla.
