Alzheimerin taudin rokotetta testataan Turussa

Alzheimerin taudin rokotetta testataan Turussa Kuva 1 / 1

Oma äiti, ystävän vaari, kummitäti, puoliso: Alzheimerin tauti koskettaa jokaista suomalaista jossain vaiheessa elämää. Tutut ihmiset alkavat äksyillä, unohdella ja laiminlyödä itsestään huolehtimisen. Sairaus voi kestää vuosia ennen kuin lopulta johtaa kuolemaan, ja tällainen kuva elämän viimeisistä ajoista pelottaa itse kutakin. Nykylääkkeillä sairauden kulkua voidaan jo hidastaa. Kun toimintakyky säilyy pitempään, sairastunut pystyy itse osallistumaan myös päätöksiin hoitonsa järjestämisestä.

Alzheimerin tautia pidetään yhtenä vuosisatamme suurimmista kansanterveysongelmista. Niinpä tutkimuslaitokset eri puolilla maailmaa ovatkin panostaneet taudin syiden, hoidon ja ehkäisyn tutkimukseen. Turun yliopistossa tutkitaan nyt sveitsiläisen AC Immune -yhtiön kehittämää rokotetta Alzheimer-potilailla.

Rokotetta tutkitaan suomalaispotilailla

– Tässä ensimmäisessä vaiheessa tutkimme, toimiiko rokote niin kuin toivotaan, mikä on sopiva annos ja millaisia sivuvaikutuksia valmisteella mahdollisesti on, sanoo professori Juha Rinne, joka vetää tutkimushanketta Turun yliopiston kliinisen tutkimuksen palveluyksikössä CRST:ssä.

Rinteellä on lähes 30 vuoden kokemus Alzheimerin taudista sekä tutkijana että potilastyössä. Hän kertoo yhteistyön AC Immunen kanssa alkaneen jo aiemmasta rokotetutkimuksesta.

– He huomasivat, että Suomessa Alzheimerin tautia hoidetaan ja tutkitaan korkeatasoisesti. Myös hallinnollinen valvonta toimii tehokkaasti. Niinpä he ovat arvioineet Suomen hyväksi yhteistyökumppaniksi myös uudenlaisen rokotteen kliinisessä tutkimuksessa.

CRST:ssä tutkimukseen osallistuu moniammatillinen tiimi, jossa on useita lääkäreitä ja hoitajia sekä psykologi. Tänä vuonna on tarkoitus testata rokotteen vaikutusta kahdella eri annostuksella, ja ensimmäinen muutaman hengen tutkimusryhmä aloitti vuodenvaihteessa. Tutkittavilla on diagnosoitu lievä Alzheimerin tauti.

Rinne kertoo, että ensimmäinen annostelu toteutettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan TYKS:n tiloissa. Potilasturvallisuus pyritään muutenkin varmistamaan kaikin tavoin. Tutkittavilta otetaan säännöllisesti verikokeita, ja analyysiarvojen lisäksi kirjataan tarkasti myös heidän tuntemuksensa ja omaisten raportit. Myös tieteellinen pätevyys edellyttää pikkutarkkuutta, ja lisäksi tutkimuksen tulee olla satunnaistettu, kaksoissokkoutettu ja lumekontrolloitu.

Rokote aktivoi immuunijärjestelmää

Rokotevalmiste ACI-35 on kehitetty aktivoimaan ihmisen oma immuunijärjestelmä fosforyloitunutta tau-proteiinia vastaan. Tämä haitallinen valkuaisaine kertyy Alzheimer-potilaiden aivoissa kimpuiksi hermosolujen sisälle, mitä pidetään yhtenä sairauden tunnusmerkeistä.

Taudin syntymekanismia ei edelleenkään tunneta, ja sen ehkäisemiseksi suositellaan lähinnä terveitä elämäntapoja ja aivojen aktiivista käyttöä. ACI-35 ja muut vastaavat tutkimusvalmisteet ovat siten hoidollisia, eivät ennaltaehkäiseviä rokotteita. Nykytutkimuksen valossa kuitenkin juuri fosforyloituneen-taun kertyminen vaikuttaa keskeisesti taudin etenemiseen.

– Kenties myöhemmin selviää, että rokotteella pitää vaikuttaa moneen komponenttiin samanaikaisesti. Maailmalla on kehitetty myös beeta-amyloidiin vaikuttavia (Aβ-proteiini) rokotteita, sillä myös amyloidiplakin muodostuminen aivoihin on tyypillistä Alzheimerin tautia sairastaville, Rinne toteaa.

Maailmassa 36 miljoonaa potilasta

Alzheimerin tauti diagnosoidaan noin kahdella kolmasosalla kaikista muistisairauspotilaista. Suomessa sairastuneita on yli 100 000, ja keskimääräisen eliniän noustessa myös sairastuvuus jatkuvasti kasvaa. Kansantalouden terveysmenoissa dementia edustaa noin kuutta prosenttia.

Maailmassa on nyt 35 miljoonaa sairastunutta, ja luku kaksinkertaistuu vuoteen 2030 ja kolminkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Arviot ovat ADIn (Alzheimer Disease Institute) tuoreimmasta vuosiraportista Alzheimer Report 2013. ADI ennustaa taudin yhteiskunnallisten kustannusten nousevan 1 117 miljardiin dollariin vuoteen vajaassa 20 vuodessa, jos nykyinen sairastuvuus ja hoitomenetelmät eivät ratkaisevasti kehity.

Turun rokotetutkimus avaa lupaavia näkymiä. Tutkimus ei etene kovin nopeasti, koska on testattava valmisteen kaikki hyödylliset ja mahdolliset haittavaikutukset, oikea annostus ja millaisille potilaille rokote sopii. Jokainen kliininen vaihe kestää kuukausia, minkä jälkeen tulokset on analysoitava.

– Jos kaikki menee hyvin, silti rokote saadaan yleisesti käyttöön vasta ensi vuosikymmenen vaihteessa, Rinne toteaa.

Rokotteita on testattu ihmisillä kymmenisen vuotta. Parin viime vuoden aikana useissa tutkimuksissa on pyritty laukaisemaan ihmisen immuunipuolustus beta-amyloidia vastaan. Esimerkiksi Ruotsissa Karoliinisessa instituutissa ja Québecissä Lavalin yliopistossa tutkimusryhmät ovat saaneet lupaavia tuloksia tällä saralla.

Päivi Helander
Kirjoittaja on toimittaja ja journalismin opiskelija Haaga-Heliassa.

Lähteitä

World Alzheimer Report 2013. Journey of Caring – An Analysis of Long-Term Care for Dementia
Muistiliitto / Alzheimeri-infosivut
Clinical Research Services Turku CRST

Kuva: Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?