Diabeetikon seurantaa jatkettava lihavuusleikkauksen jälkeenkin

Diabeetikon seurantaa jatkettava lihavuusleikkauksen jälkeenkin Kuva 1 / 1

Obesity Surgery -lehdessä julkaistun yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan 68 % mahalaukun ohitusleikkauksen läpikäyneistä diabeetikoista ­saavutti diabeteksen täydellisen remission (elpymän) viidessä vuodessa leikkauksen jälkeen. Heistä kolmanneksella diabetes ­kuitenkin eteni uudelleen viiden vuoden kuluessa. Remissio kesti keskimäärin 8,3 vuotta.

Rekisteritutkimus kattoi yli 
4 400 potilasta, joilla oli tyypin 2 diabetes ja joille oli tehty mahalaukun ohitusleikkaus vuosina 1995–2008.

– Tutkimus selventää käsitystä siitä, miten diabetes kehittyy pitkällä ­aikavälillä mahalaukun ohitusleikkauksen jälkeen. Näin pitkää seurantaa ­lihavuusleikkauksen vaikutuksesta diabetekseen ei ole aikaisemmin juuri ­raportoitu, sanoo LT, endokrinologi Tuula Pekkarinen HUS:n Peijaksen ­sairaalasta.

Hänen mukaansa taudin eteneminen kolmasosalla remissiopotilaista ei millään tavalla kumoa lihavuusleikkausten merkitystä diabeteksen hoidossa.

– Potilaat, jotka tarvitsevat lääkettä myöhemmin lihavuusleikkauksen jälkeen, ovat saaneet leikkauksesta paljon muita hyötyjä. Esimerkiksi elämänlaatu paranee ja muiden liitännäissairauksien hoito helpottuu.

Muutamankin vuoden lääkkeettömästä ajasta syntyy myös huomattavia säästöjä yhteiskunnalle, varsinkin jos potilas ennen leikkausta käytti insuliinia.

Pekkarisen mukaan jo aikaisemmat tutkimukset ja käytäntö ovat osoittaneet, että osa leikatuista tarvitsee lääkitystä myöhemmin uudelleen, vaikka se on voitu jättää pois leikkauksen jälkeen.

– Tässä tutkimuksessa oli mielenkiintoista, että lääkitystä uudelleen ­tarvinnut kolmasosa saavutti remission tiukoin kriteerein: glykosyloituneen hemoglobiinin arvo alle 6 % ja paastoverenglukoosi normaali. Rekistereistä oli myös katsottu, ettei potilas ollut ostanut diabeteslääkkeitä. On siis hyvin tärkeää, että ­vuosikontrolleissa käyvät nekin diabeetikot, joilla lihavuus­leikkauksen jälkeen lääkkeet on voitu jättää pois ja sokeritasapaino on ­erinomainen.

Tutkimuksen puutteena Pekkarinen pitää sitä, ettei voida varmuudella sanoa, miten potilaiden painon kehitys leikkauksen jälkeen vaikutti uuden lääkityksen tarpeeseen. Tiedot painoindekseistä leikkauksen jälkeen olivat liian vajavaiset.

Uutta lääkitystarvetta remission jälkeen ennustivat sen sijaan taudin pitkä kesto, insuliinin käyttö ja huono hoitotasapaino ennen lihavuusleikkausta.

– Tulosta ei kuitenkaan pidä tulkita niin, että lihavuusleikkaus olisi turha tällaisille potilaille. Leikkausta kannattaa harkita, jos potilaan painoindeksi on 
yli 35 eikä diabeteksen ja lihavuuden konservatiivinen hoito riitä.

Suvi Sariola
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 4/13.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi