Diabetestutkijat neuvottelevat rokotteen rahoituksesta

Suomalaistutkijat neuvottelevat rahoituksesta rokotteen kehittämiseksi tyypin 1 diabeteksen ehkäisemiseksi. Rokotteen kehittämiseen arvioidaan tarvittavan noin 700 miljoonaa euroa.

Suomalaistutkijat neuvottelevat rahoituksesta rokotteen kehittämiseksi tyypin 1 diabeteksen ehkäisemiseksi. Rokotesuunnitelma pohjautuu Diabetes-lehdessä julkaistuihin tuloksiin, joiden mukaan yli sadasta enterovirustyypistä nimenomaan Coxsackie B -ryhmän enterovirukset liittyvät riskiin sairastua tyypin 1 diabetekseen.

Koska Coxsackie B -viruksiin kuuluu vain kuusi virusta, ne voitaisiin sisällyttää yhteen rokotteeseen. Tutkijoiden mukaan virusrokotteella voitaisiin ehkäistä merkittävä osa tyypin 1 diabetestapauksista.

Toinen tutkimus perustuu suomalaiseen Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy (DIPP) -tutkimukseen, toinen kansainväliseen VirDiab-tutkimukseen.

Lopullinen näyttö vuosien päässä

– Olemme määrätietoisesti matkalla kohti rokotteen kehittämistä, sanoo Diabetes-lehdessä julkaistujen tutkimusten vastuullinen tutkija virologian professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta.

Hänen mukaansa rokotteen kehittämiseen kuluisi noin 700 miljoonaa euroa, joten rahoittajia tarvitaan useita. Neuvottelut rahoituksesta ovat meneillään.

– Yksi rahoittaja voisi olla EU, joka on rahoittanut tutkimuksiamme aiemminkin. Lisäksi on ulkomaisia säätiöitä, jotka ovat olleet kiinnostuneita rokotehankkeestamme. Osa rahoituksesta on tietenkin tarkoitus saada rokotevalmistajalta, joka tarvitaan mukaan kliiniseen kehitystyöhön.

– Optimistisenkin arvion mukaan kuluu varmasti ainakin 7–10 vuotta, ennen kuin meillä on lopullinen näyttö siitä, ehkäiseekö rokote diabetesta.

Enterovirukset on liitetty tyypin 1 diabetekseen lukuisissa aikaisemmissakin tutkimuksissa.

– Pullonkaulana on kuitenkin ollut se, että enteroviruksia on yli sata tyyppiä. Tähän asti on puuttunut tieto siitä, mitkä niistä voisivat aiheuttaa diabeteksen, Hyöty toteaa.

Suvi Sariola
toimittaja

Kuva: Pixmac

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Lisää diabeteksestä:
Ykköstyypin diabeetikoilla aktiivisia insuliinia tuottavia soluja?