Elämäntapaohjaus tehoaa, kun raskausdiabetes uhkaa

Elämäntapaohjaus tehoaa, kun raskausdiabetes uhkaa Kuva 1 / 1

Raskausaikana naiset ovat valmiita muuttamaan elämäntapojaan terveellisemmiksi. LL Eeva Korpi-Hyövältin väitöstutkimuksessa todettiin, että raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvat naiset pystyivät lisäämään liikuntaa ja parantamaan ravitsemuksen laatua.

Raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvat naiset satunnaistettiin tutkimuksessa interventioryhmään ja kontrolliryhmään. Kumpaankin kuului 27 naista. Interventioryhmän naiset saivat ravitsemusterapeutilta ohjeita terveellisen ruokavalion noudattamiseen. Fysioterapeutti rohkaisi naisia liikkumaan.

Ohjatut naiset saivat ruoasta noin 600 kJ (140 kcal) vähemmän energiaa kuin kontrolliryhmän naiset. Ohjausta saaneiden naisten painonnousu oli vähäisempää etenkin keskiraskaudessa. Naiset pystyivät myös parantamaan nauttimansa rasvan laatua.

Kuidun saanti ja kovien rasvojen määrä oli pienimmillään keskiraskaudessa, mutta naiset eivät omaksuneet pysyvästi parempia ruokailutottumuksia. Ohjausta saaneidenkin naisten ruokailussa herkkujen määrä oli yllättävän suuri loppuraskaudessa.

– Terveellinen sokerin määrä olisi korkeintaan yksi maustettu jugurtti tai pikkupulla tai 50 grammaa makeisia päivässä, Korpi-Hyövälti sanoo.

Fysioterapeutin ohjaamat naiset lisäsivät liikuntaa tunnin viikoittaista kävelyä vastaavan määrän. Kontrolliryhmässä liikkuminen väheni saman verran. Naiset vähensivät vapaa-ajan liikuntaa merkittävästi 30. raskausviikon jälkeen.

Aineiston pienuuden takia tutkimuksessa ei voitu todeta intervention vaikutusta raskausdiabetestapauksiin.

Raskausdiabetesdiagnoosi tarkoittaa sekä naisilla että heidän lapsillaan huomattavasti lisääntynyttä riskiä sairastua myöhemmin elämässä diabetekseen ja valtimonkovettumatautiin. Raskausdiabeteksen riskitekijöitä ovat äidin ylipaino, yli 40 vuoden ikä, lähisukulaisen diabetes, aikaisemmin sairastettu raskausdiabetes tai yli 4 500 grammaa painavan lapsen synnyttäminen aiemmasta raskaudesta.

– Jos pystyttäisiin vaikuttamaan nykyistä enemmän raskausdiabetekseen, sillä olisi hyviä vaikutuksia sekä naisten myöhempään terveyteen että heidän lastensa terveyteen.

Korpi-Hyövälti arvioi, että erityisesti alkuraskauden painonnousuun pitäisi enemmän kiinnittää huomiota. Kaiken kaikkiaan raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluville naisille pitäisi antaa elämäntapaohjausta alkuraskaudesta lähtien. Etenkin liikuntahoito on myöhässä, jos se aloitetaan vasta raskausdiabetesdiagnoosin jälkeen raskauden loppuvaiheessa.

LL Eeva Korpi-Hyövältin väitöskirja tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 8.12.2012.

Hertta Vierula
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi