Vaasassa ensihoidon ylilääkäri Taneli Väyrynen pitää muutosta valtaosin positiivisena. Vastaisuudessa ensihoitohenkilöstön varallaolo loppuu, ambulanssit ovat välittömässä lähtövalmiudessa ja hoitotason yksiköiden määrä lisääntyy.
– Tämä merkitsee ensihoidon laadun paranemista, Väyrynen kuvaa.
Vähän aikaa näytti siltä, että ensihoidon uudistus alueella lykkääntyy, sillä Vaasan sairaanhoitopiirin kunnat ilmoittivat taannoin, että ne eivät hyväksy kokonaiskustannusten kasvamista yli 10 prosentilla. Ensihoidon osalta kustannuksia lisää eniten ambulanssien siirtyminen välittömään lähtövalmiuteen.
– Ensihoito on ollut halpaa siksi, että henkilöstölle on maksettu varallaolosta, vaikka he ovat olleet käytännössä aktiivityössä koko ajan. Lisäksi etenkin hoitotason ensihoitoa ei ole tuotettu tasavertaisesti koko sairaanhoitopiirin alueella, Väyrynen sanoo.
Nyt kuntien kelkka on kuitenkin kääntynyt ja uudistus etenee suunnitellusti.
– Prosessia oli mahdoton pysäyttää, koska ensihoidon kolme yksityistä palveluntuottajaa ovat irtisanoneet toimilupiaan ja henkilöstöään. Toiminnan vastedes hoitavat pelastuslaitokset ovat aloittaneet investoinnit ja rekrytoinnit uudistuksen vuoksi.
Väyrynen muistuttaa, että nykyisestä varallaolojärjestelmästä on joka tapauksessa luovuttava ja hoitotason yksiköiden määrää on lisättävä asetuksen edellyttämien palvelujen tuottamiseksi.
Hoitotason ensihoitoa kaikille
Väyrysen mielestä keskeistä ensihoidon uudistuksessa on se, että tulevaisuudessa tarjotaan tasavertaisia ensihoitopalveluja. Hoitotason ensihoitoa saavat myös ne alueet, joissa sitä ei ole ennen ollut.
– Kuntarajojen vuoksi ensihoitoa ei ole pystytty luomaan järkeviksi kokonaisuuksiksi. Ambulanssien käyttäminen koko sairaanhoitopiirin hyödyksi on ollut ongelmallista, koska niiden sijoituspaikat eivät ole aina olleet mielekkäitä.
Vastedes kuntarajat puuttuvat kokonaan ensihoidon näkökulmasta. Jos jollakin alueella on ruuhkaa, ambulansseja voidaan siirtää valmiuteen.
– Yksi tärkeä muutos on kenttäjohtajajärjestelmään siirtyminen. Yhteistyö viranomaisten välillä helpottuu, kun ensihoidon johto on selvästi jonkun käsissä.
Väyrysestä ei ole negatiivista sekään, että ambulanssiverkostoa on ollut pakko hieman harventaa. Hänestä palvelu paranee niissäkin kunnissa, joissa perustason ambulanssitoiminta päättyy, kun naapurikunnassa on jatkossa hoitotason välittömän lähtövalmiuden yksikkö. Lisäksi ensivastetoiminta tukee ensihoitopalvelun toimintaa näissäkin kunnissa.
Mistä ensihoitajia Lappiin?
Lapissa ensihoidon ongelmana on koulutetun henkilökunnan löytäminen. Alueelle on tarkoitus saada hoitotason ensihoitopalvelut, jota varten tarvitaan lisää koulutettuja ensihoitajia. Vielä ei tiedetä, miten heitä saadaan.
– Olemme ehdottaneet opetusministeriölle, että Rovaniemellä alettaisiin kouluttaa ensihoitajia. Etelästä tuskin saamme riittävästi ensihoidon lisäopinnot suorittaneita sairaanhoitajia tai ensihoitajan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita, sanoo johtajaylilääkäri Eva Salomaa Lapin sairaanhoitopiiristä.
Lapin sairaanhoitopiiri otti ensihoidon vastuulleen etuajassa tämän vuoden alussa, jotta muutoksiin olisi riittävän pitkä siirtymäaika, ennen kuin toiminta muuttuu lakisääteiseksi.
Yksityisten palveluntuottajien sopimukset on siirretty sairaanhoitopiirille lähes kaikissa alueen kunnissa. Toimintaa ei kuitenkaan ole tarkoitus jatkaa yksityisten varassa, vaan valtuustolle aiotaan esittää, että ensihoito siirtyisi sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi vuoden 2014 alusta.
Monissa kunnissa uudistus herättää huolta. Ambulanssitoimintaa on saattanut hoitaa sama perheyritys jopa vuosikymmenten ajan.
– Potilaan hoitopolku on paremmin hanskassa ja toiminnan johtaminen ja kehittäminen on rationaalisempaa, kun ensihoito on yksissä käsissä. Siirtokuljetusten logistiikkaa on helpompi hallita – ja siirrot ovat Lapissa pitkiä, Salomaa perustelee.
Välitön lähtövalmius Lapissa laajemmalle
Lapin ensihoitoyksiköiden sijoituspaikat päätetään ensi vuoden aikana. Kustannukset tulevat uudistuksen myötä pohjoisessakin kasvamaan, sillä kun perustason ensihoidosta siirrytään hoitotasoon, henkilökunnan palkkataso nousee. Ympärivuorokautinen välitön lähtövalmius, joka nyt on ollut vain Rovaniemellä, laajenee todennäköisesti Kittilään, Kemijärvelle, Inariin ja Sodankylään. Lähtövalmiutta halutaan parantaa kaikkialla Rovaniemen ulkopuolella.
Tähän asti kustannukset ovat vaihdelleet Rovaniemen 16 eurosta Utsjoen 235 euroon asukasta kohden. Vuodesta 2014 kustannukset aiotaan jakaa uudella perusteella.
– Osa kuluista määräytyisi jatkossa asukasluvun mukaan, osa ”aiheuttamisperusteella”. Toisissa kunnissa tämä aiheuttaisi tietysti kustannusten nousua, toisissa laskua, Salomaa sanoo.
Lapin erikoisuutena on maiden rajat ylittävä ensihoidon yhteistyö. Suomalaiset ambulanssit antavat lähes viikoittain apua Ruotsin puolelle, Norjasta voidaan saada apua lääkärihelikopterilta.
– Jos potilasta ei ehditä kuljettaa Rovaniemelle, hänet voidaan viedä esimerkiksi Tromssaan, Kirkkoniemeen tai Hammerfestiin hoidettavaksi.
Etelä-Karjalassa langat omiin käsiin
Etelä-Karjalassa myönnetään, ettei pitkien etäisyyksien vuoksi ensihoidossa voida koskaan päästä sellaiseen nopeuteen kuin etelän kaupungeissa. Alueellinen epätasa-arvo tulee säilymään.
Tavoitteita tasalaatuiselle hoidolle asetetaan silti.
– Visioissamme on, että tulevaisuudessa Eksote tuottaa ensihoidon palvelut omana työnään kaikissa sosiaali- ja terveyspiirin kunnissa, kertoo ensihoidon ylilääkäri Heimo Niemelä.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote vastaa jo suurimmasta osasta ensihoitoa, mutta mukana on myös kolme yksityistä palveluntuottajaa.
– Suurin hyöty koituisi omasta toiminnasta, jolloin ensihoidon henkilöstöä voi joustavimmin hyödyntää myös muussa palvelutuotannossa ja koulutuksessa, perustelee Niemelä.
Vaikka palveluntuottajia on vielä useampia ja järjestelmä on elänyt, tämä ei Niemelän mukaan ole vaikuttanut oleellisesti lääkärien työhön.
– Olemme tosin juuri saaneet sovittua järjestelmästä, jossa ensihoito voi jättää maaseutukunnan terveysaseman vuodeosastolle yön yli tarkkailuun potilaan, jonka tila ei vaadi välitöntä kuljetusta kauempana sijaitsevaan lääkäripäivystykseen. Esimerkiksi vanhuksen yleistilan laskua voidaan seurata yön yli. Aamulla terveysasemalle töihin tuleva lääkäri tarkistaa potilaan kunnon ja päättää jatkotoimista, Niemelä kertoo.
Tällaiset järjestelyt vaativat lääkäriltä luottamusta ensihoitajien tekemään arviointiin.
Mikä kenttäjohtaja?
➤ Ensihoitopalvelun operatiivinen tilannejohtaja. Toimii ensihoitopalvelusta vastaavan lääkärin ja päivystävän ensihoitolääkärin alaisuudessa.
➤ Kokenut hoitotason ensihoitaja.
➤ Tukee hätäkeskuksia tilanteissa, joissa tehtäviä on enemmän kuin resursseja: Asettaa samankaltaisia tehtäviä tärkeysjärjestykseen ja määrää ambulansseja siirrettäväksi sinne, missä niitä eniten tarvitaan.
➤ Vastaa ensihoidosta myös tilanteessa, jossa tarvitaan monen viranomaisen yhteistyötä.
➤ Sairaanhoitopiirissä on vähintään yksi kenttäjohtaja ympäri vuorokauden.
➤ Vastaa aikaisempaa pelastuslaitoksen lääkintäesimiehen tehtävää.
Ulla Järvi, Ulla Toikkanen, Hertta Vierula
Kuva: Kaisa Sirén
Julkaistu Lääkärilehdessä 48/12.
