Häkämyrkytys vaatii nopeaa hoitoa

Häkämyrkytys vaatii nopeaa hoitoa Kuva 1 / 1

Nainen löysi miehensä tajuttomana autotallista. Mies oli johtanut auton pakokaasut sisälle autoon. Keski-ikäinen mies sairasti verenpainetautia, hyperkolesterolemiaa ja masennusta. Hän oli juonut alkoholia ennen kuin oli johtanut pakokaasut auton sisälle.

Potilaalla epäiltiin häkämyrkytystä. Häkää (hiilimonoksidi, CO) syntyy hiiliyhdisteiden epätäydellisessä palamisessa. Kyseessä on väritön, hajuton ja ilmaa kevyempi kaasu, joka imeytyy ihmiseen keuhkojen kautta.

Auton pakokaasuissa häkää on 4–7 prosenttia, mutta nykyisin auton katalysaattorin hapettavat suuren osan häkäkaasusta hiilidioksidiksi. Ulkoilmassa häkää on yleensä alle 0,001 prosenttia, ja jo yli 0,1 prosentin pitoisuudet voivat olla myrkyllisiä.

Monet kuolemaan johtaneista häkämyrkytyksistä johtuvat tulipalosta tai itsemurhasta, mutta häkämyrkytys voi aiheutua myös esimerkiksi puulämmitykseen, kaasukäyttöisiin lämmityslaitteisiin tai pakokaasujärjestelmiin liittyvistä virheistä tai vioista. Myrkytyksen vakavuus riippuu hengitysilman häkäpitoisuudesta, hengitettävän ilman tilavuudesta ja altistuksen kestosta.

Miksi häkä on myrkyllistä?

Hään myrkyllisyys perustuu sen aiheuttamaan kudosten hapenpuutteeseen. Häkä takertuu hemoglobiiniin 220–240 kertaa hanakammin kuin happi, eikä sen synnyttämä karboksihemoglobiini luovuta kudoksille happea. Häkä siis estää hapen kuljetuksen hemoglobiinissa ja vaikeuttaa hapen luovutusta kudoksille ja kudosten hapenkäyttöä.

Sikiölle häkä on vieläkin haitallisempaa, koska se sitoutuu sikiöverenpunaan vahvemmin kuin aikuisen hemoglobiiniin ja häkä läpäisee istukan helposti. Sikiön karboksihemoglobiinipitoisuus saattaa olla jopa 10–15 prosenttia suurempi kuin äidillä. Häkä poistuu hapettumatta keuhkojen kautta.

Häkä vaurioittaa erityisen herkästi keskushermoston rakenteita ja sydäntä. Hypoksiavaiheen jälkeen uudelleen happeutuminen voi aiheuttaa esimerkiksi aivokudoksessa samankaltaista vaurioitumista kuin aivojen verisuonitukoksen avautumisen jälkeen.

Häkämyrkytyksen oireet

Lievissä tapauksissa häkämyrkytyksen oireet ovat yleensä neurologisia, kuten päänsärkyä, huimausta ja korvien soimista. Vaikea häkämyrkytys johtaa veren virtauksen häiriöihin ja edelleen kouristeluihin, tajuttomuuteen ja potilaan menehtymiseen. Osalle potilaista tulee häkämyrkytyksen jälkeen viivästyneitä, yleensä neurologisia oireita.

Hoidon suunnittelu perustuu suurimpaan häkäpitoisuuteen, joka potilaalla oletetaan olleen. Karboksihemoglobiinin puoliintumisaika on noin 4 tuntia, kun potilas hengittää huoneilmaa, mutta noin 40–80 minuuttia, kun potilas hengittää 100 prosenttista happea normaalissa ilmanpaineessa. Ylipainehappihoidossa puoliintumisaika on 15–30 minuuttia.

Häkämyrkytyspotilaan hoito

Sairaankuljetus tapasi potilaan, jonka tajunta oli heikentynyt. Rannesyke tuntui ja potilaan hengitystiheys oli harva. Ihonväri oli voimakkaan punakka. Pulssioksimetrillä mitattu happisaturaatio oli 70 prosenttia.

Potilaalle annettiin happirikastettua ilmaa, jonka avulla pyrittiin syrjäyttämään häkää karboksihemoglobiinista lisämällä plasmaan liuenneen hapen määrää ja parantamalla kudosten hapettumista.

Paikalle saapui 20 minuutin kuluttua myös lääkäriyksikkö. Potilas intuboitiin lääkkeellisesti ja ventiloitiin mekaanisesti puhtaalla hapella. Spontaanisti hengittävälle potilaalle happea olisi voitu antaa hapenvaraajamaskilla, kunhan huolehditaan, että ilmatiet ovat avoinna.

Potilas siirrettiin yliopistolliseen keskussairaalaan, missä keuhkojen röntgenkuvauksessa todettiin aspiraatioon viittaavat löydökset. Korvalääkäri teki ylipainehappihoitoon varautuen molemminpuoliset tärykalvopistot jo ensiavussa, ja teho-osastolle sisäänkirjattu potilas sai seuraavien 24 tunnin aikana kolme 90 minuutin mittaista hoitokertaa ylipainehappihoitoa.

Ylipainehappihoito on tehokkain tunnettu hoito karboksihemoglobiinin syrjäyttämiseksi ja kudosten hapensaannin turvaamiseksi. Ylipainehappihoidon on todettu vähentävän neurologisia myöhäislöydöksiä. Hoitoviiveen lyhentäminen parantaa potilaan ennustetta.

Potilaamme saatiin herätetyksi pian ylipainehappihoidon jälkeen. Hoitoprotokollaan kuuluvissa neuropsykologisissa testeissä ei todettu poikkeavaa. Potilaan aivojen kuvantamistutkimuksen löydökset olivat normaalit. Masentuneisuuteensa hän sai tarvitsemaansa apua.

Lue myös:
Muuttuva myrkytyskuolema

Kirjoittanut:

Teemu Elomaa
LL, akuuttilääketieteen ja anestesiologian erikoislääkäri

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos

Muokannut:

Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Perustuu Lääkärilehdessä 36/14 julkaistuun artikkeliin: Tajuttomana autotallissa. Potilaan tunnistamista mahdollistavia tietoja on muutettu.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi