Hörhöväitteitä vastaan voi blogata

Juhani Knuuti on huomannut, että asiallisen blogikirjoittelun kautta voi vaikuttaa mielipiteisiin, vaikka fanaatikkojen näkemyksiä tuskin pystyy muuttamaan.

Hörhöväitteitä vastaan voi blogata Kuva 1 / 1

Rokotukset aiheuttavat autismia, psyykenlääkkeistä on vain haittaa ja tuulivoima saa lepakotkin räjähtelemään. Lehdissä ja verkossa leviävät virheelliset terveysväittämät harmittavat. Mutta miten niitä oikein voisi lähteä oikomaan?

PET-keskuksen johtaja, Turun yliopiston professori Juhani Knuuti on huomannut hyväksi tavaksi bloggaamisen. Hänen tutkittuun tietoon tukeutuva terveysaiheinen bloginsa Turun Sanomissa kerää kymmeniätuhansia lukijoita.

– Tarvetta näyttäisi olevan. Jos tutkijat ja asiantuntijat eivät tule esille, se luo vain lisää tilaa hörhöväitteille.

Blogiin tulevista sadoista kommenteista noin puolet on kriittisiä. Knuuti kuitenkin uskoo, että valtaosa on tyytyväisiä saamaansa tietoon. Iso lukijamäärä ja myönteiset kommentit osoittavat sen.

– Ei pidä ajatella, että äänekäs fanaattinen vähemmistö edustaa koko lukijakuntaa.

Lääkärikollegoilta pelkästään tukea

Knuuti bloggaa parin viikon välein. Aikaa kuluu tunnista jopa päiviin, riip­puen taustaselvitysten laajuudesta. Toimittajat moderoivat lukijoiden kommentteja, mutta Knuuti käy ne myös ­itse päivittäin läpi. Siten hän voi heti vastata väitteisiin.

– Vastaaminen tuskin muuttaa fanaatikon mielipidettä, mutta laajan hiljaisen lukijakunnan kannalta se voi olla tärkeää.

Knuutin periaate on, että hän pitäytyy faktoissa, ei lähde jankkaamaan eikä hyökkää henkilöä vastaan. Itse hän on kuitenkin joutunut henkilökohtaisen parjauksen kohteeksi. Siksi hän ei lue fanaatikkojen blogeja.

Knuuti kirjoittaa terveysasioista laidasta laitaan, statiineista kännykkäsäteilyyn. Hän kertoo, ettei ole saanut lääkärikollegoilta tai yliopiston taholta yhtään negatiivista kommenttia, päinvastoin. Tukea ja kannustusta on tullut rehtorilta asti.

Knuutin mukaan kaikki alkavat nykyisin jo ymmärtää, ettei blogiteksti ole ­sama asia kuin tieteellinen artikkeli.

Ota reippaasti yhteyttä mediaan

Terveysalaan erikoistunut viestintäkonsultti Merja Mähkä viestintätoimisto ­Ellun Kanoista kehottaa lääkäreitä ­harjoittamaan ”keskustelulihaksiaan”. Omasta alastaan kannattaa viestiä aktiivisesti itselle mieluisissa kanavissa.

Jos omaa alaa vastaan hyökätään, pitää Mähkän mukaan unohtaa oma pöyristys ja kohdistaa sanat sille samalla yleisölle, jolle vastapuolikin ne kohdistaa. Ylimielisyys on vaarallista.

– Ei kannata vähätellä kriitikkoa sanoen, että tällä on väärän alan asiantuntemus. Tällöin kriitikko pääsee helposti sanomaan, että siksi minä voinkin tarkastella asiaa puolueettomasti.

Mähkä kehottaa myös ottamaan reippaasti yhteyttä mediaan.

– Voi esimerkiksi laittaa kriitikkoa haastatelleelle toimittajalle viestin ja kysyä, kiinnostaisiko toinen näkemys. Yleensä se kiinnostaa.

Tuo viesti lähelle lukijaa

Mähkän mukaan asiantuntijan kannattaa varoa, ettei viesti huku yksityiskohtiin. Näin voi käydä, jos lähtee kumoamaan argumentteja yksi kerrallaan tieteellisesti perustellen. Oma sanoma pitää tuoda ytimekkäästi esiin. Lisäksi kannattaa miettiä, miten vastauksensa voisi tuoda lähemmäs ihmistä.

– Usein hyökkäävä kirjoittelu lähtee yksittäistapauksesta. Vaikka asiantuntija voi perustella kantaansa tuhansia ihmisiä koskevilla satunnaistetuilla tutkimuksilla, elävän ihmisen tarinaan verrattuna kliininen koe voi tuntua kasvottomalta ja vieraalta.

Facebookista luettu yhden ihmisen vetoavasti kirjoittama päivitys saattaa johtaa esimerkiksi siihen, että joku perhe jättää lapsensa rokottamatta. Mähkä muistuttaa, ettei väärä tieto ole nykyisin enää vain marginaaliryhmien puuhastelua. Esimerkiksi yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sanonut uskovansa autismin ja rokotusten väliseen yhteyteen.

– Kun maailma on mullin mallin, aktiivinen viestintä omasta kulmasta on paras tapa voittaa luottamus.

Vertaistukea on tarjolla

Juhani Knuuti pitää bloggaamista innostavana. Myönteistä palautetta tulee runsaasti.

– Tuntuu siltä, että kirjoituksillani on vaikutusta. Se on riittävä palkkio, muuta en toivonutkaan.

Knuuti bloggaa ilman sponsoreita tai rahapalkkioita.

– Haluan tarjota neutraalia tietoa, eivätkä mainokset tukisi viestiäni. Toisaalta tämä kuuluu myös virkatyöhöni, yliopiston kolmanteen tehtävään.

Knuuti toivoo, että useampi kollega innostuisi bloggaamaan. Joukkovoima on aina parempi kuin yksittäiset äänet. Kannattaa kuitenkin miettiä etukäteen, millaisen tyylin ottaa ja varautua siihen, että keskustelu on kiivasta.

– Meitä ei ole asiantuntijoina koulutettu sellaiseen vihamieliseen haastattelutilanteeseen, joka odottaa nettimaailmassa.

Knuutin mukaan vertaistukea on tarjolla. Terveysalan bloggaajat pitävät sähköpostitse yhteyttä. Knuuti myös perusti tammikuussa Antidootti-portaalin, jonne bloggaavat asiantuntijat voivat liittyä.

Näin asiantuntija voi estää vaihtoehtoisten faktojen leviämistä

• Ala kommunikoida aktiivisesti, esi­merkiksi bloggaamalla ja twiittaamalla. Voit myös ottaa yhteyttä toimittajiin.

• Ennakoi. Älä jätä alasi popularisointia niille, jotka oikovat mutkia.

• Havainnollista asiaa esimerkein. Karsi yksityiskohtia.

• Suuntaa viestisi niille, jotka voivat olla väärän tiedon uhreja, älä vastapuolelle.

• Väittely kuuluu asiaan, älä provosoidu.

• Keskustelu palkitsee: pysyt ajan tasalla ja voit nostaa omaa asiantuntija­profiiliasi.

LÄHDE: Merja Mähkä

Kirjoittaja:
Mari Heikkilä
toimittaja

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Juttu on julkaistu Lääkärilehdessä 13/2017.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi