Iäkkäiden itsemurhat yleistyvät Euroopassa

Iäkkäiden itsemurhat  yleistyvät Euroopassa Kuva 1 / 1

Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksemme mukaan itsemurhien määrä kasvaa iän karttuessa monessa eurooppalaisessa yhteiskunnassa. Selvimmin kehitys oli havaittavissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa molempien sukupuolten osalta. Suomi kuuluu niihin Euroopan maihin, joissa ikäriippuvuutta ei esiinny tai sen yhteys ei ole ajan suhteen vakaa.

Vaikka itsemurhien määrä on niin Suomessa kuin monessa muussa Euroopan maassa kääntynyt jo laskuun, itsemurhien ja ikääntymisen yhteyteen on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Suomalaisten miesten osalta ikäriippuvuudesta on viitteitä jo olemassa aikaisemmilta vuosikymmeniltä. On mahdollista, että kyseinen kulttuuripiirre nousee esiin uudestaan väestön ikääntyessä.

Maan olosuhteet vaikuttavat itsemurhiin

Itsemurhien määrän kasvun tarkemmat syyt ovat edelleen tuntemattomia. Iäkkäiden itsemurhan riskitekijöiksi on kirjallisuudessa kuvattu miessukupuoli, työelämän päättyminen, leskeksi jääminen, sosiaalinen eristäytyneisyys, mielenterveyden häiriöt sekä somaattiset sairaudet tai huoli niistä. Avuttomuuden lisääntymisen ja riippumattomuuden menettämisen on myös ajateltu olevan iäkkäiden itsemurhia selittäviä tekijöitä.

Ne maat, joissa itsemurhien määrä kasvaa vanhemmissa ikäryhmissä, kertonee ennen kaikkea suojaavien tekijöiden heikentymisestä. Syynä kehitykseen voivat olla yhteiskunnalliset olosuhteet, kulttuurin henkinen ilmapiiri itsemurhaa kohtaan, ympäristötekijät, hoitojärjestelmän toimivuus tai jokin muu ilmiö, jonka myötä itsemurhaan päädytään kulttuurin piirissä useammin iäkkäänä.

Niissä maissa, joissa ikäriippuvuus on ollut vakaa vuosikymmenestä toiseen, kehitykselle luonteenomaista on sen toistuvuus kulttuurin piirissä. Se taas voi vaikuttaa siihen, miten itsemurhaan kussakin ikävaiheessa suhtaudutaan. Siten ikäriippuvuuden toistuminen samanlaisena voi madaltaa kynnystä tehdä itsemurha vanhemmiten niissä maissa, joissa itsemurhaan on päädytty aikaisemminkin vanhemmiten. Päinvastaisessa tilanteessa kynnys on luonnollisesti korkeampi.

Sen sijaan maissa, joissa itsemurhien ja iän välillä ei ole ollut riippuvuutta, itsemurhakuolleisuus jakautuu tasaisemmin eri ikäryhmien välillä, joka sekin voi olla tyypillinen maakohtainen piirre. Tutkimuksemme valossa maakohtaiset ominaispiirteet vaikuttavat olevan suhteellisen pysyviä kulttuurin rakenteita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kehityksessä voisi tapahtua muutosta.

Viimeisimmät tiedot kertovat ikäriippuvuuden heikentymisestä useissa Euroopan maassa, joka voi ennakoida kulttuuripiirteen muutosta pidemmällä aikavälillä.

Ruskealla rasvalla yhteys itsemurhiin?

Elinympäristön olosuhteet ja siinä ilmenevät muutokset vaikuttavat ihmiseen myös fysiologisesti ja ovat siten osaltaan vaikuttamassa myös itsemurhiin. Tutkimusjaksolla lämpötilat ovat maailmanlaajuisesti kohonneet ja sääilmiöt äärevöityneet.

Tiedetään myös, että ihmisen ruumiinlämmön säätelyyn ja aineenvaihduntaan vaikuttavan ruskean rasvakudoksen toiminta saattaa olla poikkeavan voimakasta masentuneilla ja heistä etenkin itsemurhaan kuolleilla. Ruskean rasvan liikatoiminta parantaa kylmänsietoa, mutta heikentää lämmönsietoa, mistä syystä lämpö voi rasittaa poikkeavan paljon niiden elimistöä, joilla on ruskean rasvan liikatoimintaa. Stressaavat elämäntilanteet samoin kuin alkoholin liikakäyttö ja keväisin voimistuva auringonpaiste voivat pahentaa oireita.

Aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että miehet saattavat olla ruskean rasvan toimintahäiriöille herkempiä kuin naiset. Kyse voi olla myös siitä, että miehet altistuvat kylmälle ilmalle tai muille ruskeaa rasvaa aktivoiville tekijöille käyttäytymisensä takia useammin kuin naiset. Miehet saattavat altistua myös pitempään sellaisille olosuhteille, joissa ruskea rasva pääsee herkästi yliaktivoitumaan.

Ruskean rasvan toimintaan ja lämmönsäätelyyn kohdistuu tällä hetkellä kasvava mielenkiinto. Itsemurhien ikäriippuvuuden kannalta yksi tärkeimmistä kysymyksistä on selvittää, voiko ruskea rasva yliaktivoitua vanhemmalla iällä. Ruskean rasvan toimintahäiriöt vanhemmiten voisivat tehdä ymmärrettäväksi itsemurhien kohdalla sitä ilmiötä, miksi itsemurhaan päädytään osassa maista useammin vanhemmissa ikäryhmissä.

Miksi ihminen tappaa itsensä?

Itsemurha on aina monitekijäinen ja syiltään yksilöllinen. Itsemurhaprosessin etenemisen kannalta ratkaisevan tärkeää on kuitenkin se, kuinka voimakas henkilön toive on kuolla ja kuinka vaarallista menetelmää hän itsemurhapyrkimyksessään käyttää.

Lopputulokseen ovat vaikuttamassa myös yksilön pyrkimyksistä riippumattomat tekijät, kuten avun saapuminen paikalle ajoissa ja tehokas hoito. Myös aikaisemmat itsemurhayritykset vaikuttavat itsemurhavaaraan. Useissa tutkimuksissa on myös todettu, että sairaalahoitoon johtaneen itsemurhayrityksen jälkeen itsemurhariski pysyy korkealla tasolla läpi aikuisiän.

Aiemman tutkimuksen perusteella tiedettiin, että suomalaisten miesten itsemurhan vaara on ollut suurin 41–45 vuoden ja yli 75 vuoden iässä, ja naisten 46–50-vuotiaana. Kyseinen tutkimus kohdistui vuosiin 1971–2001, jolloin molempien sukupuolten itsemurhakuolleisuus oli nykyistä korkeammalla tasolla. Esimerkiksi vuonna 2001 miesten itsemurhia oli 933 ja naisten 270. Suurimmillaan itsemurhakuolleisuus oli vuonna 1990, jolloin 1 193 miestä ja 319 naista teki itsemurhan.

Ohessa ohjeita itsemurhavaarassa olevan henkilön tunnistamiseen ja tällaisen henkilön kanssa toimimiseen.

Itsemurhavaaran tunnistaminen

Itsemurhavaara on suuri, kun henkilö

➤ puhuu halustaan kuolla
➤ etsii itselleen keinoa tappaa
➤ puhuu tuntevansa itsensä toivottomaksi tai merkityksettömäksi
➤ puhuu olevansa umpikujassa tai tuntevansa sietämätöntä kipua
➤ puhuu olevansa muille taakkana
➤ lisää alkoholin tai lääkkeiden käyttöään
➤ käyttäytyy ahdistuneesti, kiihtyneesti tai levottomasti
➤ nukkuu liian vähän tai liian paljon
➤ vetäytyy omiin oloihinsa tai tuntee itsensä etääntyneeksi ·
➤ osoittaa raivoa tai puhuu kostavansa
➤ liikkuu tunnetiloiltaan äärimmäisyydestä toiseen

Välittömät toimintaohjeet itsemurhavaarassa

Jos joku, jonka tunnet on itsemurhavaarassa, toimi seuraavasti:

➤ Älä jätä häntä yksin
➤ Poista hänen ulottuviltaan mahdolliset aseet, alkoholi, lääkkeet, huumeet tai terävät esineet, joita hän voisi mahdollisesti käyttää itsemurhan yrittämiseen.
➤ Kun tarvitset välitöntä apua, soita yleiseen hätänumeroon 112, vie hänet sairaalaan päivystykseet tai pyydä muulla tavoin heti apua päivystämässä olevilta terveydenhuollon ammattilaisilta
➤ Jos et tarvitse välitöntä apua, soita yhdessä hänen kanssaan valtakunnalliseen kriisipuhelimeen numeroon 010 195 202. Puheluun vastataan arkisin kello 9.00–07.00 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä 15.00–07.00.

Lue myös:
4 myyttiä itsemurhista
Säntillisen miehen itsemurha

Kirjoittanut:
Jari Holopainen
FT, tutkija
Helsingin yliopisto, geotieteiden ja maantieteen laitos
Samuli Helama
FT, tutkijatohtori
Luonnonvarakeskus, Rovaniemi
Timo Partonen
LT, tutkimusprofessori
THL, Terveysosasto, mielenterveysyksikkö

Kuva:
Panthermedia

Perustuu Lääkärilehden verkossa julkaistuun tiedeartikkeliin.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi