Isän masennusoireilla yhteys nuoren masennusoireisiin

Isän masennuksen merkitystä lapsen ja nuoren hyvinvoinnille on tutkittu vähemmän kuin äidin, kirjoittaa Hanna Raaska.

Isän masennusoireilla yhteys nuoren masennusoireisiin Kuva 1 / 1

Äidin depression merkitys nuoruusikäisen masennuksen riskitekijänä on ollut jo pitkään tunnettu, ja äitien masennuksen tunnistamiseen onkin panostettu. Sen sijaan isien masennuksen merkitystä lapsen ja nuoren hyvinvoinnille on tutkittu vähemmän. Nyt tehdyssä kahta prospektiivista aineistoa yhdistävässä tutkimuksessa osoitettiin myös isän depression itsenäinen merkitys nuoren masennusoireita lisäävänä tekijänä.

Kahdessa tutkimuksessa (Growing up in Ireland, GUI ja Millennium Cohort Study, UK, MCS) analysoitiin yhteensä 13 838 vanhemman masennusoireiden yhteyttä nuoren masennusoireisiin. Vanhemmille lähetettiin masennusoireita kartoittava kysely heidän lapsensa ollessa 7 tai 9 vuoden ikäinen. Vanhemmilta kysyttiin myös tulotaso, parisuhteen laatu, vanhempien ja lasten ikä, äidin depressio-oireet, lapsen sukupuoli ja lapsen psyykkinen oireilu sekä isän koulutus, etninen tausta, biologisuus ja alkoholinkäyttö. Lapsille lähetettiin masennuskysely (Short Mood and Feelings Questionnaire) heidän ollessaan 13 tai 14 vuoden ikäisiä.

Isien masennusoireiden yhteyttä nuoruusikäisen depressio-oireisiin analysoitiin muilla kerätyillä tiedoilla vakioiden. Vakiointien jälkeen 1 SD:n ­(kolme pisteen) nousu isän masennus­oireissa lisäsi nuoruusikäisen itse raportoimia depressio-oireita GUI-tutkimuksessa 0,24 pisteen verran (95 %:n LV 0,03–0,45; p = 0,023) ja MCS-tutkimuksessa 0,18 pisteen verran (0,01–0,36; p = 0,041). Äidin masennus ei selittänyt yhteyttä.

Masennuksen ilmaantuvuus lisääntyy varhaisessa nuoruusiässä, ja joissain tutkimuksissa jopa 75 % aikuisista masentuneista on raportoinut psyykkisen oireilun alkaneen jo nuoruusikäisenä. Tämän tutkimuksen tulos on merkittävä osoittaessaan, että myös isän masennusoireet pitää ottaa huomioon pyrittäessä nuoren masennuksen ehkäisyyn. Tulos on ajankohtainen myös siksi, että isät osallistuvat lasten hoitoon nykyään paljon.

Lewis G, Neary M, Polek E, Flouri E, Lewis G. The association between paternal and adolescent depressive symptoms: evidence from two population-based cohorts. Lancet Psychiatry 2017;4:920–6.

Kirjoittaja:

Hanna Raaska

lastenpsykiatrian erikoislääkäri

Kuva: Fotolia

Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 3/2018.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi