Keski-Satakunnassa kokeillaan mahasyövän seulontaa

Keski-Satakunnassa  kokeillaan mahasyövän seulontaa Kuva 1 / 1

Keski-Satakunnassa on meneillään ­pilottihanke, jossa kaikki 55 vuotta täyttävät kutsutaan mahalaukun terveystutkimukseen. Tutkittavilta selvitetään verikokeella mahalaukun limakalvojen terveydentilaa ja mahalaukun haponeritystä. Syöpäriskin arviointi perustuu atrofisen gastriitin rooliin mahasyövän riskitekijänä.

– Mahasyövän riskin lisäksi testi tuo esiin B12-vitamiinin, raudan ja kalkin imeytymishäiriöiden riskin. Tällä voisi jatkossa olla merkitystä vanhusten neuvoloissa, sanoo Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän johtava ylilääkäri Jussi Laaksonen.

Pilottihankkeessa ovat mukana myös Itä-Suomen yliopisto, testin ­kehittäjä BioHIT ja seulontakokeilun toteuttava Terveystalo.

Riskiryhmä säännöllisiin tähystyksiin

Testi maksaa 100 euroa henkilöä kohti. Laaksonen odottaa jatkossa säästöjä esimerkiksi tähystysten vähenemi­sestä.

– Liian moni närästyspotilas on ­tähän asti päätynyt ennemmin tai myöhemmin tähystykseen. Nyt tähystykseen päätyvät vain ne, joilla on siihen selvät syyt tämän testin perusteella. Niitä, joilla on suurentunut mahasyövän riski, seurataan tähystyksillä viiden vuoden välein.

Kuntayhtymässä pohditaan testin käytön jatkamista pilottihankkeen jälkeen. Itä-Suomen yliopisto tekee mahasyöpäseulonnoista kustannusvaikuttavuus- ja kustannushyötytutkimusta. Tutkimusta johtaa Itä-Suomen yliopiston terveyspolitiikan professori ­Ilkka Vohlonen.

– Tutkimme 1990-luvulla Kotkassa ja Vaasassa saman testin avulla sitä, ­ennustavatko pepsinogeenien pitoisuudet veressä syöpää. Viidentoista vuoden seuranta-ajan jälkeen tutkimustulokset ovat valmistuneet ja ne julkaistaan lähiaikoina. Tulokset ovat rohkaisevia ja siksi nyt on syytä jatkaa tutkimusta, Vohlonen sanoo.

”Seulonnan vaikutusta 
vaikea osoittaa”

Joukkotarkastusrekisterin johtaja Nea Malila muistuttaa, ettei mahasyövän seulonta ole kustannusvaikuttavaksi ­todettua toimintaa, ainakaan vielä.

– Ihmisille ei pidä antaa sellaista ­käsitystä, että mahasyövän seulonta estää kuolemia.

Mahasyöpä on vähentynyt rajusti ­ilman seulontojakin terveydenhuollon kehityksen ja elintason nousun myötä.

– Kun tautitapaukset vähenevät joka tapauksessa ja tapauksia on vuosittain vain vähän, on hyvin vaikea osoittaa, mikä on seulonnan vaikutus.

Tutkimuksen kannalta Malila pitää yksittäisen kuntayhtymän pienuutta ongelmana.

– Näin pienissä aineistoissa on vaikea saada eroja esiin.

Malilan mielestä kuntien ei pitäisi panostaa uusiin seulontatutkimuksiin niin kauan kuin lakisääteisetkään seulonnat eivät ole hyvässä hoidossa.

– Vähäiset resurssit pitäisi suunnata sinne, missä niillä on todistetusti tehoa, Malila painottaa.

Hertta Vierula
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 46/12.

Oletko jo lukenut nämä?