Kestokäyttöiset leikkaussalivaatteet tulivat Peijakseen

Ympäristövastaavat kehittävät yksiköissään kestävämpiä vaihtoehtoja.

Kestokäyttöiset leikkaussalivaatteet tulivat Peijakseen Kuva 1 / 2 Kuva: Jussi Helttunen

Anestesiologian erikoislääkäri Olaf Krone aloitti kolme vuotta sitten yhtenä yksikkönsä ympäristövastaavana Vantaan Peijaksen sairaalassa.

Ympäristövastaavat ovat osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuonna 2016 käynnistettyä ympäristöohjelmaa.

Olaf Kronen aloittaman hankkeen seurauksena leikkausosastoilla on alettu kesäkuussa käyttää kestokäyttöisiä leikkaussalivaatteita. Myös kestoleikkaus­liinoja on tulossa käyttöön.

Kronen mukaan ne ovat saaneet hyvän vastaanoton.

– Koen, että roolini on tässä erittäin tärkeä. Hoitajien mukaan yleensä on vähän vaikea saada lääkärit innostumaan mukaan tällaiseen projektiin.

Uudelleen käytettävät leikkaussalivaatteet ovat Kronen mielestä mukavampia päällä kuin kertakäyttövaatteet. Ne myös maksavat vähemmän käyttökertaa kohden.

Kertakäyttövaatteita on silti edelleen tarjolla.

– Emme halua pakottaa ketään. Tarkoitus on kehittää kestävämpiä vaihtoehtoja. Toivon mukaan ihmisten asenne muuttuu pikkuhiljaa, Krone sanoo.

Peijaksen leikkaussaleissa on jo neljä vuotta sitten alettu lajitella muoveja kierrätystä varten, Kronen mukaan ensimmäisenä HUS:n alueella.

Suuri osa leikkaussaleissa syntyvästä muovijätteestä on kierrätykseen sopivaa pakkausmateriaalia. Muovit kierrättää Fortum.

Työpaikan teoilla on iso vaikutus

Olaf Krone päätyi ympäristövastaavaksi, kun ylilääkäri Anne Vakkuri kysyi häntä tehtävään.

Päätös oli helppo, koska ympäristönsuojelu on ollut aina lähellä sydäntä.

– Ympäristöystävällisten tekojen vaikutus on työpaikalla suurempi kuin kotona, Krone sanoo.

Jos esimerkiksi HUS päättää käyttää kangasrullapyyhkeitä paperipyyhkeiden sijaan, se vaikuttaa yli 20 000 työntekijän toimintaan.

Saksassa työskennellessään hän oli tottunut lajittelemaan sairaalassa. Kun hän tutustui tulevaan puolisoonsa ja tuli Suomeen 13 vuotta sitten, sairaaloissa ei paljon kierrätetty.

– Oli aivan mahtavaa, kun muovin lajittelu tuli käyttöön Peijaksessa, koska olin aiemmin siihen tottunut.

Tosin, tavoitteiden pitää hänen mielestään olla vieläkin korkeammalla. Toivottavinta on, että vältetään jätteen syntymistä aina kun mahdollista.

– Saksassa on todettu, että vaikka saksalaiset lajittelevat ahkerasti, vain pieni osuus menee kierrätykseen ja valitettavasti paljon muoviroskaa päätyy kehitysmaiden ympäristöön.

Lääkäri on mielipidevaikuttaja

Lääkäreillä on Kronen mielestä paljon mahdollisuuksia edistää ympäristönsuojelua.

Kannustamalla ihmisiä syömään kasviksia ja liikkumaan jalan tai pyörällä autoilun sijaan voi sekä edistää terveyttä että vähentää päästöjä. Lääkäreillä on mahdollisuus toimia mielipidevaikuttajina laajemminkin kuin vain potilastyössä.

– Kulutuspäätökset vaikuttavat ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin, hän sanoo.

Krone toivoo myös, että lääkärit saisivat käyttöönsä tietopankin, jonka avulla voi tarkistaa esimerkiksi lääkkeiden ympäristövaikutukset. ●

Yli tuhat ympäristövastaavaa

› HUS:n ympäristöohjelman 2016–2020 mukainen tavoite on, että kaikissa sairaan­hoidon ja diagnostisten palveluiden yksiköissä on koulutettu ympäristövastaava.

› Tällä hetkellä HUS:ssa on noin 1100 koulutuksen käynyttä ympäristövastaavaa.

› Heistä suurin osa, 38 prosenttia, on sairaanhoitajia. Kouluttautuneiden listalla on yli sata ammattinimikettä.

› Yksiköiden ympäristövastaavat kokoustavat säännöllisesti. Esimerkiksi HUS ­Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito -tulosyksikön ympäristövastaavat kokoontuvat kerran kuussa, tällä hetkellä Teams-videopalavereissa. Kokouksissa käsitellään ajankohtaisia asioita ja vaihdetaan ideoita.

Minna Pihlava

Kuvat Jussi Helttunen

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 37/2020.

Oletko jo lukenut nämä?