Mitä keuhkoembolia tarkoittaa?
Keuhkoemboliassa verihyytymä kulkeutuu verenkierron mukana keuhkovaltimoon ja estää veren virtauksen keuhkoissa. Useimmiten hyytymä on lähtöisin alaraajojen tai lantion syvistä laskimoista.
Tila kuormittaa sydäntä ja heikentää hapen kulkua elimistöön.
Keuhkoembolian tavallisimmat oireet
Keuhkoembolian oireet alkavat usein äkillisesti. Tyypillisiä oireita ovat hengenahdistus ja rintakipu, joka voi voimistua hengittäessä. Lisäksi voi esiintyä sydämentykytystä, yskää tai yleistä huonovointisuutta.
Joillakin potilailla oireet ovat lieviä, kun taas toisilla tila kehittyy nopeasti hengenvaaralliseksi.
Mistä keuhkoembolia voi johtua?
Keuhkoembolia syntyy useimmiten laskimotukoksen seurauksena. Sairastumisriskiä lisäävät tilanteet, joissa veren hyytymistaipumus kasvaa tai liikkuminen on vähäistä.
Altistavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi pitkäaikainen vuodelepo, leikkaukset, syöpä ja tietyt perussairaudet.
Miten keuhkoembolia todetaan?
Keuhkoembolian diagnostiikka perustuu oireiden arvioon ja kliiniseen tutkimukseen. Tarvittaessa tehdään verikokeita ja kuvantamistutkimuksia, joista keskeinen on keuhkovaltimoiden tietokonetomografia.
Tutkimuksilla varmistetaan diagnoosi ja arvioidaan tilan vaikeusaste.
Keuhkoembolian hoito
Keuhkoembolian hoito aloitetaan viipymättä diagnoosin varmistuttua. Hoidon tavoitteena on estää hyytymän kasvaminen ja uusien hyytymien muodostuminen.
Hoito voi sisältää veren hyytymistä estävää lääkitystä ja vaikeissa tapauksissa tehostettua hoitoa sairaalassa.
Ennuste ja seuranta
Keuhkoembolian ennuste vaihtelee taudin vaikeusasteen ja potilaan perussairauksien mukaan. Varhain todettu ja hoidettu keuhkoembolia paranee usein hyvin.
Sairastamisen jälkeen tarvitaan seurantaa ja jatkohoitoa uusien tukosten ehkäisemiseksi.
Milloin tulee hakeutua hoitoon?
Välitön hoitoon hakeutuminen on tarpeen, jos ilmenee äkillinen hengenahdistus, voimakas rintakipu tai selittämätön romahdus. Keuhkoembolia on hätätilanne, joka edellyttää kiireellistä lääkärin arviota.
