Kihti ei ole vain kipeä isovarvas

Kihti ei ole vain kipeä isovarvas Kuva 1 / 1

Hoitamattomana kihti voi olla vaaral­linen tauti. Kihtipotilaan riski saada ­sydäninfarkti tai aivohalvaus on laajan epidemiologisen tutkimuksen mukaan lähes kaksinkertainen muiden riskiin verrattuna.

Brittitutkijat analysoivat kahdesta ­laajasta epidemiologisesta aineistosta kihdin takia sairaalahoitoa tarvinneiden potilaiden kihtiepisodin jälkeen tulleet sydän- ja verisuonitapahtumat. Vertailussa käytettiin eräiden muiden syiden takia sairaalassa hoidettujen potilaiden tietoja. Ensimmäinen tiedosto oli Oxfordista ja käsitti vuodet 1963–1998. Siinä oli 3 174 kihtipotilasta ja yli 500 000 verrokkia. Toinen, valtakunnallinen rekisteri kattoi vuodet 1999–2011 ja siinä oli 202 033 kihtipotilasta, joiden vertailu­aineistona oli yli 7 miljoonaa henkilöä.

Kihtipotilaiden sydäninfarktiriski oli lähes kaksinkertainen verrokkien riskiin nähden. Vastaavasti suurentuneeksi todettiin myös aivohalvauksen riski, ja erikseen aivoinfarktiriski. Sydän- ja verisuoni­komplikaatioiden riski oli nuoremmilla henkilöillä suurempi kuin iäkkäillä ja vahvempi naisilla kuin miehillä. Vastaavia tuloksia on aiemmin raportoitu pienemmistä aineistoista.

Hyperurikemia (virtsahappopitoisuuden nousu) ja kihti yleistyvät ja ne liittyvät usein metaboliseen oireyhtymään (MBO). Kihti lisää merkittävästi esimerkiksi MBO-potilaiden jo muutenkin suurentunutta sydän- ja verisuonikomplikaatioiden vaaraa. Kihtipotilaiden muut verisuonitautien riskitekijät pitää tunnistaa ja hoitaa hyvin. Kihtiä on myös syytä hoitaa aktiivisesti. Hyperurikemia aiheuttaa kihdin kehittymisen vaaran, mutta vielä ei ole näyttöä siitä, että oireetonta hyperurikemiaa tulisi hoitaa lääkkein. Silti suurentuneeseen uraattipitoisuuteen (yli kiteytymisrajan 360 µmol/l) ­kannattaa tarttua, sillä sitä voidaan ­pienentää lääkkeettöminkin keinoin, ­kuten laihduttamalla, kihtipotilaan ruoka­valiolla ja jättämällä pois turhat diureetit, jos niitä on käytössä.

Seminog OO, Goldacre MJ. Gout as a risk factor for myocardial infarction and stroke in England: evidence from record linkage studies. Rheumatology 2013;52:2251–9.

Markku Kauppi
dosentti, lääketieteen tohtori

Kuva: Esa Ilmolahti

Julkaistu Lääkärilehdessä 1–2/14.

Oletko jo lukenut nämä?