Kokemusasiantuntijat tulivat sairaaloihin

– Tämä on mielenkiintoinen ja hedelmällinen yhteistyömuoto, päivystysalueen ylilääkäri Johanna ­Tuukkanen Keski-Suomen ­keskussairaalasta sanoo.

Kokemusasiantuntijat tulivat sairaaloihin Kuva 1 / 9

Kun Keski-Suomen keskussairaalassa haluttiin tietää, miltä päivystyksen prosessi tuntuu potilaan näkökulmasta, tietoa päätettiin hankkia kokemusasiantuntijoiden avulla.

Koulutetut kokemusasiantuntijat seurasivat useiden viikkojen ajan päivystyksen toimintaa ja yksittäisiä potilaita.

– Saamamme tieto oli aivan erityyppistä kuin virallisten palautekanavien kautta kerätty, päivystysalueen ylilää­käri, toimialueen johtaja Johanna Tuukkanen kertoo.

Havainnot toivat muutoksia päivystyksen toimintaan. Nyt päivystyksen info­tauluilla kerrotaan esimerkiksi, miksei päivystyksestä saa ruokaa, miten kanttiini on auki ja miksi kaikilta kysytään alkoholinkäytöstä.

Yllätyksenä tuli se, kuinka yksinäi­seksi ja turvattomaksi potilaat tunsivat olonsa päivystyksessä. Tämä otettiin huomioon toimintamallia uudistet­taessa. Nyt henkilökunta on sijoitettu lähemmäs potilaita.

– Emme olleet ymmärtäneet potilaidemme hätää. Henkilökunta työskenteli omissa tiloissaan, eivätkä potilaat aina tienneet, että hoitajat kyllä tarkkailivat heitä, kertoo Tuukkanen.

Yhteistyön alkaessa vuonna 2015 Tuukkanen suhtautui kokemusasiantuntijoihin epäillen.

– Päivystys on erittäin haasteellinen toimintaympäristö. En ollut varma hankkeen onnistumisesta, mutta kaikki meni hyvin.

– Tämä on mielenkiintoinen ja hedelmällinen yhteistyömuoto, jos tavoitteena on oman toiminnan kehittäminen potilaskeskeisemmäksi.

Kokemusasiantuntijalle ohjattavat valitsee lääkäri

TYKS:n neurotoimialueen aivovammapoliklinikalla potilaita on jo jonkin aikaa ohjattu aivovamman saaneen kokemusasiantuntijan vastaanotolle.

Käynneissä ei ole kyse hoidosta tai diagnostiikasta, vaan vertaistuesta.

– Tässä on minusta pelkkää saavu­tettavaa, neurologi Janne Lähdesmäki näkee.

– Ihmisten sairaudestaan kokemassa haitassa on valtava vaihtelu, johon lääkärin vastaanotolla on vaikea vaikuttaa. Jollekin sama diagnoosi aiheuttaa työkyvyttömyyden, toiselle ei. Jos tähän voidaan tuoda jotain uutta, se on kokeilemisen arvoista, Lähdesmäki pohtii.

Lääkärit valitsevat kokemusasiantuntijan vastaanotolle ohjattavat potilaat. Potilaiden kokemukset ovat olleet myönteisiä. ●

HUS kouluttaa satoja

Koulutettujen kokemusasiantuntijoiden käyttö terveydenhuollossa lisääntyy. Toiminta on alkanut päihde- ja mielen­terveystyön parista ja laajentunut somaattiselle puolelle.

Koulutusta tarjoavat monet tahot, esimerkiksi sairaanhoitopiirit, kansalaisopistot ja potilasjärjestöt. Koulutuskenttä on kirjava, ja koulutuksen sisältö vaihtelee.

Kokemusasiantuntija voi pitää vertaistukea antavaa vastaanottoa, toimia ammattilaisen työparina ryhmänvetäjänä, havainnoida terveydenhuollon yksikön toimintaa, olla mukana työryhmissä tai kertoa omista kokemuksistaan. Työstä maksetaan palkkio.

Esimerkiksi HUS on kouluttanut laajasti kokemusasiantuntijoita ja asiakasraatilaisia. Kokemusperäistä tietoa halutaan hyödyntää yhä enemmän. Taustalla on lainsäädäntö. Muun muassa laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää potilaan näkemyksen kuulemista.

– On tärkeää saada palveluja käyttävien ihmisten ääni kuuluviin. Potilaslähtöisestä hoitokulttuurista hyötyvät sekä potilaat että palvelujen tarjoaja. HUS:ssa tulee olemaan jatkossa käytössä noin 350 kokemusasiantuntijaa ja asiakasraatilaista, kertoo projektinjohtaja Heli Bäckmand HUS-yhtymähallinnosta.

Ennakkoluulot ovat vähentyneet

Kokemusasiantuntijan tehtävä on olla tulkkina potilaan ja ammattilaisten välillä. Kokemus­asiantuntija myös viestittää potilaalle, että sairauden kanssa voi selvitä arjessa.

Näin kuvaa pitkään kokemusasiantuntijana toiminut Annukka Harjula Jyväskylästä.

– Kokemusasiantuntija ei koskaan puutu potilaan hoitoon, hän korostaa.

Kroonista väsymysoireyhtymää ja migreeniä sairastava Harjula kävi kahdeksan kuukauden mittaisen kokemusasiantuntijakoulutuksen vuonna 2013.

Seuraavana vuonna hän työllistyi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ensimmäiseksi kokemus­asiantuntijaksi. Työjaksoja on ehtinyt sen jälkeen olla useita.

Kokemusasiantuntijana hän on muun muassa osallistunut erilaisiin työryhmiin, arvioinut ja kehittänyt potilasohjausmateriaaleja, havain­noinut potilaiden kokemuksia eri yksiköissä ja raportoinut niistä.

Alussa osa lääkäreistä tuntui suhtautuvan kokemusasiantuntijoihin varoen. Ennakko­luulojakin oli.

– He ehkä miettivät, että kyllä sairaalassa tiedetään, mitä potilaat tarvitsevat.

Ajan myötä toiminta on tullut tutummaksi.

– Nyt ymmärretään, että olemme kaikki potilaan asialla.

Teksti: Anne Seppänen

Kuva: Sami Perttilä

Tämä artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 17/2018.

Oletko jo lukenut nämä?