Korona kasvatti hoitojonon nollasta tuhanteen Oulussa

Ensi vuoden talousarviota on vaikea tehdä, koska koronasta ei kukaan tiedä.

Korona kasvatti hoitojonon nollasta tuhanteen Oulussa Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Koronaepidemia kasvatti yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneiden määrän lähes nollasta tuhanteen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä.

– Valtaosa näistä on kirurgiaa, ja siellä ortopedisia ja plastiikkakirurgisia leikkauksia. Konservatiivisilla aloilla yli kuusi kuukautta odottaneita on vain yksittäisiä, kertoo johtajaylilääkäri Juha Korpelainen.

Hoitojonot rupesivat kasvamaan keväällä, kun satakunta hoitajaa koulutettiin tehohoito- ja valvontatyöhön ja kiireetöntä hoitoa jouduttiin sen takia sulkemaan.

Korona on vaikuttanut myös työhön poliklinikoilla. Keväällä lähetteiden määrä väheni, kun ihmiset eivät hakeutuneet hoitoon. Siksi jonot ovat joillakin erikoisaloilla jopa lyhentyneet.

Poliklinikoilla pitkäaikaissairauksien määräaikaistarkastuksia ei kuitenkaan ole pystytty aina tekemään ajallaan, koska voimavarat on suunnattu siihen, ettei hoidon tarpeen arvioinnin jono venyisi yli kolmen kuukauden mittaiseksi.

– Nyt sairaalan toiminta on normaalia, koronapotilaita ei ole juuri hoidossa, Korpelainen kertoo.

Hän arvioi, että hoitovelan taloudellinen arvo on noin 20 miljoonaa euroa.

– Sen verran maksaa niiden potilaiden hoitaminen, joiden hoito on jäänyt rästiin, Korpelainen havainnollistaa.

Jonoja pyritään purkamaan henkilökunnan lisätöillä, palveluita ostamalla ja ohjaamalla potilaita mahdollisuuksien mukaan muihin erva-alueen sairaaloihin.

Ensi vuoden talousarvion laatimista vaikeuttavat Korpelaisen mukaan hoitovelka, epävarmuus koronatilanteen muutoksista ja kuntien epävarma taloustilanne.

HUS:n jono viisinkertaistui

Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä koronaepidemia on lisännyt hoitovelkaa ja talouden alijäämää. Yli kuusi kuukautta hoitoa jonottaneiden määrä on maaliskuun jälkeen viisinkertaistunut tuhannesta viiteentuhanteen.

– Koronavirusepidemian vaikutukset toimintaan selittävät tästä kasvusta 70–75 prosenttia, kertoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi tiedotteessa.

Toiminnan supistamisella Apotin käyttöönoton takia helmikuussa on jonotilanteeseen noin 10 prosentin vaikutus.

Koronavirusepidemia on kasvattamassa HUS:n talouden alijäämää tämän vuoden osalta ainakin 160,5 miljoonaa euroa.

– Alijäämän lopullinen määrä riippuu siitä, kattaako valtio lupaamansa COVID-19-kulut, joten lopullinen alijäämän määrä liikkuu 55–175,5 miljoonan euron välillä, toteaa vs. talousjohtaja Jari Finnilä tiedotteessa.

Anne Seppänen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?