Korona vahvisti suomalaisten luottamusta tieteeseen

Kaksi kolmasosaa Tiedebarometriin vastanneista arvioi luottamuksensa tieteeseen ja tutkijoihin lisääntyneen pandemian myötä. Myös luottamus terveysviranomaisiin vahvistui.

Adobe/AOP

Tiedot ilmenevät Tieteen tiedotus ry:n teettämästä Tiedebarometri 2022 -kyselystä. Näkemykset olivat jonkin verran myönteisempiä kuin edellisessä, vuoden 2019 kyselyssä. Teknologian tasoa piti hyvänä 88 prosenttia ja tieteen tasoa 85 prosenttia vastaajista.

Sen sijaan usko tieteen mahdollisuuksiin erilaisten ongelmien ratkaisijana oli jonkin verran hiipunut edelliseen kyselyyn verrattuna. Tämä koski muun muassa lääketieteen roolia sairauksien voittamisessa.

Barometri toi esiin myös asenteiden polarisaation. Noin viidennes vastaajista arvioi koronan heikentäneen luottamusta tieteeseen ja tutkijoihin.

Tiederahoituksen lisääminen sai kannatusta

Tiedebarometri antoi vahvan viestin tiederahoituksen lisäämisen puolesta. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tutkimus- ja kehitysinvestoinnit tulisi nostaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vajaa viidennes oli eri mieltä.

Tutkimus- ja kehitysmenojen nostamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta puolsivat vahvimmin kokoomuksen ja vihreiden kannattajat. Leikkausten puolesta liputtivat muita useammin perussuomalaisten ja keskustan kannattajat.

Rokoteasenteissa polarisaatiota

Luottamus viranomaisten rokotetietoon ja rokotteiden turvallisuuteen on säilynyt lähes yhtä korkeana kuin 2019, mutta asenteet näyttävät samaan aikaan polarisoituneen. Epäilijöiden osuus on kasvanut. Eniten nousi niiden osuus, joiden mielestä jokaisella on oikeus valita, ottaako rokotuksen itselleen tai lapselleen.

Vaihtoehtoisten hoitojen suosio on vähentynyt Tiedebarometrissä koko 2000-luvun ajan. Nyt suunta näyttää kuitenkin kääntyneen, sillä usko niin kansanparantajiin, homeopatiaan kuin luontaislääkkeisiin nousi hieman edelliseen kyselyyn verrattuna.

THL:n Salmiseen ja Nohynekiin luotetaan

Vastaajia pyydettiin nimeämään enintään kolme tutkijaa, joita he pitävät luotettavina. Ylivoimaisesti eniten mainintoja sai Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola , joka pudotti tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojan listalla kakkoseksi. Seuraavina tulivat kaikelle kansalle koronakriisin myötä tutuiksi tulleet THL:n Mika Salminen ja Hanna Nohynek .

Tiedebarometri on julkaistu vuodesta 2001 lähtien kolmen vuoden välein. Kysely tehtiin verkkokyselynä Kantarin Gallup Forumissa, ja siihen osallistui runsaat tuhat henkilöä.

Sari Kosonen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.