Koululääkäri näkee lapsissa aikuisenkaipuun

Koululääkäri näkee lapsissa aikuisenkaipuun Kuva 1 / 1

Psyykkiset ongelmat ovat vuosien myötä nousseet yhä vahvemmin osaksi koululääkärin työtä. Helsinkiläisen Marjut Jalosen mukaan yhtenä syynä on tavalla tai toisella hukassa oleva vanhemmuus. Koulussa näkee lasten kärsivän aikuisen nälkää. Pienet lapset tunkevat opettajien syliin.

– Lapset tarvitsevat ohjausta. He eivät voi vielä murrosikäisinäkään päättää, mitä syövät tai koska menevät nukkumaan. Joskus joutuu puuttumaan jopa pukeutumiseen, kun lapsi on itse päättänyt miten pukeutuu – ja palelee.

Koululääkärin työ on muuttunut perhekeskeisemmäksi. Vanhemmat ovat aiempaa tiiviimmin mukana laajoissa terveystarkastuksissa, joita tehdään 1.-, 5.- ja 8.-luokkalaisille. Lääkäri näkee tarkastuksessa perheen keskinäisen vuorovaikutuksen tavat ja pääsee muistuttamaan hyvien elintapojen merkityksestä myös vanhemmille.

– Monelta väärinymmärrykseltä vältytään, kun asioista puhutaan kasvokkain.

Laajat terveystarkastukset tulivat osaksi kouluterveydenhuoltoa kouluterveysasetuksen myötä vuonna 2009. Jalonen pitää muutosta hyvänä.

– Koululääkärin työlle on saatu tukea, kun kunnilla on velvollisuus pitää huoli terveystarkastusten toteutumisesta.

Kuka minä olen?

Jalonen on koulutukseltaan lastenlääkäri. Koululääkäreissä on yhä enemmän myös lastenpsykiatreja, ja se on hyvä.

Jalonen on tehnyt koululääkärin uransa länsihelsinkiläisissä kouluissa. Viime vuodet ovat kuluneet kahdessa erilaisessa opinahjossa, kannelmäkeläisessä alakoulussa ja isossa haagalaisessa koulussa.

Maailman muuttuminen näkyy koulussa nopeasti. Esimerkiksi seksuaalivalistuksen luonne on muuttunut.

– Kun aloitin työt, seksuaalivähemmistöt esitettiin valistuksessa harvinaisena poikkeuksena. Nykyään moni nuori pohtii seksuaalista suuntautumistaan ja jopa sukupuoltaan. Se on alue, johon on pitänyt perehtyä huolellisesti.

Dickensin jäljissä koulutyöhön

Koululääkäri Marjut Jalonen viettää syksyn kauniita, aurinkoisia päiviä vapaalla. Ennen eläkkeelle siirtymistä on pidettävä rästivapaat pois.

– Olen iloinen, että pääsen pois töistä ennen sähköiseen potilastiedon arkistoon siirtymistä. Potilastietojärjestelmien kanssa on jo ollut riittävästi harmia.

Työhön mahtuu myös akuuttitilanteita. Koululääkärin pitäisi vielä nykyistä enemmän pystyä reagoimaan ja antamaan aikaa juuri silloin, kun ongelmat kärjistyvät ja oppilas on valmis niistä puhumaan.

– Luottamuksen rakentaminen kestää pitkään, ja jos sopiva hetki pääsee ohi, oppilasta voi olla vaikea saada myöhemmin avautumaan.

Jalosen kiinnostus työhön lasten parissa sai alkunsa rakkaudesta Charles Dickensin kirjoihin. Eläytyminen lasten kohtaloihin herätti halun tehdä oman osansa lasten eteen. Jalonen yrittää antaa jokaisella tapaamisella oppilaalle positiivista palautetta. Lapset rakentavat itsetuntoaan ja tarvitsevat hyviä viestejä.

– Pidän mielessä, että yksikin hyvä aikuiskontakti voi olla ratkaiseva, jos kotona asiat menevät päin mäntyä.

Korjattavaa riittää yhä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime viikolla julkistaman kouluterveyskyselyn mukaan nuorten asiat ovat kehittyneet hyvään suuntaan. Päivittäin tupakoivien määrä on vähentynyt puoleen verrattuna 2000-luvun alkuun. Alkoholin käyttö on vähentynyt merkittävästi. Reipas liikkuminen on lisääntynyt.

Hyvästä suunnasta huolimatta korjattavaa riittää yhä. Kolmannes ammattioppilaitosten tytöistä on kokenut seksuaalista väkivaltaa ja viidennes ammatillisten oppilaitosten nuorista on kokeillut huumeita. Kaiken kaikkiaan ammattioppilaitosten opiskelijoiden asiat ovat kyselyn mukaan huonommin kuin peruskoululaisten ja lukiolaisten.

Tyttöjä vaivaavat sosiaalinen ahdistus ja masennuksen kokemukset. Peruskoulun ja ammattioppilaitosten tytöistä 45 % ja lukiolaistytöistä 40 % on kokenut usein masennusta, alakuloa tai toivottomuutta.

Kouluterveyskyselyyn vastasi lähes 200 000 peruskoulun 8. ja 9. luokkalaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijaa eri puolilta Suomea. Tulokset julkistettiin Kouluterveyspäivillä Helsingissä.

Hertta Vierula
toimittaja

Kuva: Mikko Käkelä

Julkaistu Lääkärilehdessä 39/13.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi