Kouluterveyskysely: Nuorten välillä eriarvoisuutta

Kouluterveyskysely: Nuorten välillä eriarvoisuutta Kuva 1 / 1

Vaikka suurin osa nuorista voi hyvin, eriarvoisuus on vakava ongelma. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kouluterveyskysely paljastaa, että hyvinvoinnissa on suuria eroja sekä sukupuolten välillä että lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien välillä.

Kouluterveyskyselyn avulla pystyttiin myös tarkastelemaan laajamittaisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten hyvinvointia.

Väkivaltakokemukset yleisempiä ammattiin opiskelevilla

Fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkailua oli vuoden aikana kokenut joka neljäs ammattiin opiskeleva poika ja joka viides tyttö. Lukiolaispojista fyysistä uhkaa oli kokenut joka viides ja lukiolaistytöistä joka kymmenes.

Koulukiusaamisen uhrina ainakin kerran viikossa oli ammattiin opiskelevista pojista kuusi prosenttia ja tytöistä kolme prosenttia. Lukiolaisilla vastaavat osuudet ovat 1–2 prosenttia.

Myös kokemukset seksuaalisesta väkivallasta olivat ammattiin opiskelevilla yleisempiä kuin lukiolaisilla. Ammattiin opiskelevista tytöistä joskus elämässään joka kolmas oli kokenut vastentahtoista intiimiä koskettelua, seksiin painostamista tai pakottamista tai maksun tarjoamista vastineeksi seksistä.

THL:n mukaan tulokset todistavat, että nuorten hyvinvoinnin eriarvoistumisen ehkäisemiseen pitää panostaa voimakkaasti jo varhaislapsuudessa ja peruskoulussa.

Maahanmuuttajanuoret kaipaavat tukea ja ystäviä

Raportin mukaan ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuoret kokevat koulun työilmapiirin heikommaksi kuin muut ja heillä on enemmän vaikeuksia opiskelussa kuin muilla. Koulunkäynnin ja opiskelun ongelmiin he kokevat saavansa apua harvemmin kuin muut nuoret.

Tutkija Anni Matikan mukaan kouluissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, että maahanmuuttajataustaiset nuoret ja heidän perheensä olisivat tietoisia koulun ja oppilashuollon palveluista ja tukimahdollisuuksista.

– Lisäksi tulisi pyrkiä lisäämään maahanmuuttajataustaisten nuorten luottamusta tuen tarjoajia kohtaan, hän toteaa.

Ensimmäisen polven maahanmuuttajanuoret olivat muita yleisemmin vailla yhtään läheistä ystävää. He joutuivat muita nuoria yleisemmin myös kiusatuiksi, fyysisesti uhatuiksi ja seksuaalisen väkivallan kohteeksi.

He myös kokivat terveytensä heikommaksi kuin muut nuoret, olivat yleisemmin väsyneitä ja oireilivat muita nuoria yleisemmin. Heillä oli muita yleisemmin myös ahdistuneisuutta ja koulu-uupumusta. Lisäksi he tupakoivat, joivat alkoholia ja kokeilivat huumeita yleisemmin kuin muut nuoret.

Matikka kuitenkin huomauttaa, että maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista on Suomessa toistaiseksi ollut vain vähän tietoa.

– Nyt julkaistun raportin mukaan maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat heterogeeninen ryhmä, eivätkä kaikki heistä ole avun tarpeessa. Heidän joukossaan on kuitenkin myös nuoria, joilla on useita terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä haasteita, minkä vuoksi he tarvitsevat erityistä tukea, hän sanoo.

Lähde:
THL
Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-2013 - Kouluterveyskyselyn tulokset
Maahanmuuttajataustaisten 8. ja 9.-luokkalaisten nuorten hyvinvointi - Kouluterveyskysely 2013

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi