Laaja pohjoismainen kaksostutkimus selvitti kymmenien syöpätyyppien perinnöllisen riskin

Tutkijat saivat uutta merkittävää tietoa perintötekijöiden merkityksestä syöpäalttiuteen.

Tutkijat ovat saaneet uutta merkittävää tietoa perintötekijöiden merkityksestä syöpäalttiuteen, kerrotaan Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Tulosten mukaan henkilön riski sairastua mihin tahansa syöpään on keskimääräistä suurempi, jos hänen kaksossisaruksellaan on todettu jokin syöpä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin perimän osuutta 23 eri syöpätyypin sairastumisriskiin. Sisaruksen sairastumisen todettiin lisäävän erityisesti melanooman, eturauhas-, kives-, rinta-, munasarja- ja kohtusyövän riskiä.

Tutkimusryhmä arvioi, että joka kolmas (32 %) tutkimukseen osallistuneista kaksosista sairastuu syöpään elinaikanaan eli heidän sairastumisriskinsä on sama kuin muullakin väestöllä. Syöpään sairastuneen kaksosen kaksossisaruksen riski sairastua syöpään oli tätä suurempi, epäidenttisellä kaksossisaruksella 37 % ja identtisellä 46 %.

– Yksilöt eroavat sairastumisriskiltään niin syöpätautien kuin muidenkin sairauksien osalta. Kaksostutkimusten avulla, erityisesti identtisten ja epäidenttisten kaksosten sairastumisriskiä vertaamalla, pystytään arvioimaan perintötekijöiden osuus sairastumisriskiin, selittää tutkimusta johtanut professori Jaakko Kaprio Helsingin yliopistosta.

Osa tutkituista 23 syöpätyypistä oli rinta- ja eturauhasyövän kaltaisia yleisiä syöpiä ja osa suhteellisen harvinaisia syöpätyyppejä, kuten kivessyöpä. Harvinaisempien syöpätyyppien perinnöllistä sairastumisriskiä ei ole aiemmin pystytty selvittämään aineistojen riittämättömän koon takia.

Tutkittujen kaksosparien joukossa oli yli 3 300 sellaista paria, jossa molemmat kaksoset sairastuivat syöpään. Identtisten kaksosten huomattiin sairastuvan selvästi epäidenttisiä kaksosia useammin samaan syöpätautiin. Toisaalta monessa kaksosparissa kaksoset sairastuivat eri syöpiin.

– Tämä tulos oli erityisen mielenkiintoinen ja vahvistaa aiemmin saatuja löydöksiä siitä, että tietyt geenimuutokset saattavat altistaa kasvainten synnylle monissa eri kudoksissa. Tulevaisuudessa saatammekin luokitella ja hoitaa syöpiä enenevässä määrin kasvaimen paikan lisäksi niiden molekyylitason ominaisuuksien suhteen, Kaprio jatkaa.

Tutkimuksessa perintötekijöiden suhteellinen merkitys oli suurin melanooman, eturauhassyövän ja leukemian osalta. Tutkituista syöpätyypeistä sisaruksen sairastuminen vaikutti eniten riskiin sairastua kivessyöpään, melanooman ja eturauhassyöpään.

Riskiä voi pienentää terveillä elintavoilla

Professori Eero Pukkala Suomen Syöpärekisteristä korostaa kuitenkin, että perintötekijöiden suuri merkitys syövän synnyssä ei tarkoita sitä, etteikö syöpäriskiä voisi terveillä elintavoilla pienentää aivan olennaisesti.

– Monen syövän kohdalla osa kaksosparien samankaltaisuudesta voi johtua siitä, että kaksosilla on samankaltaiset elämäntavat, hän sanoo.

Osa riskiä lisäävistä perintötekijöistä on syövälle altistavia geenimuutoksia, mutta osa taas vaikuttaa epäsuorasti, esimerkiksi lihavuudelle tai tupakoinnille altistamalla. Perintötekijät voivat myös selittää sitä, miten elimistö reagoi erilaisiin ulkoisiin tekijöihin, kuten alkoholiin tai ruokaan.

Tutkimus perustuu yli 200 000:n Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa asuvan kaksosen seuraamiseen keskimäärin yli kolmen vuosikymmenen ajan. Se tehtiin yhteistyössä useiden eri pohjoismaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä Harvardin yliopiston kanssa. Suomessa mukana oli tutkijoita Helsingin ja Tampereen yliopistoista sekä Suomen Syöpärekisteristä.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin tiistaina tiedelehti JAMA:ssa.

Lähde: Helsingin yliopisto

Kuva: Panthermedia