Lääkäriliitto: Rahoitusratkaisut valinnanvapausraportissa tarkoituksenmukaisia

Lääkäriliitto: Rahoitusratkaisut valinnanvapausraportissa tarkoituksenmukaisia Kuva 1 / 1

Professori Mats Brommelsin selvitysryhmä ehdottaa, että asiakas valitsisi ensisijaiseksi asiointipaikakseen sosiaali- ja terveyskeskuksen, joka tarjoaa valikoiman peruspalveluja. Jos asiakas ei valitsisi itse, maakunta osoittaisi sosiaali- ja terveyskeskuksen lähialueelta.

Ryhmä ehdottaa, että asiakas listautuisi valitsemaansa sosiaali- ja terveyskeskukseen vähintään puolen vuoden ajaksi. Asiakas voisi valita muista valinnanvapauden piiriin kuuluvista palveluista, jos sosiaali- ja terveyskeskus on arvioinut, että hän tarvitsee niitä.

Valinnanvapautta koskeva linjaus ei yllättänyt Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtajaa Heikki Pärnästä.

– Työryhmän linjaus ei kuitenkaan ihan vastaa Lääkäriliiton näkemystä. Väestövastuullinen terveyskeskus, johon on liitetty neuvolapalvelut, on aika suuri kokonaisuus tuotettavaksi, hän toteaa.

Julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin toimija voisi ylläpitää sosiaali- ja terveyskeskusta. Palvelu olisi aina julkisesti määriteltyä, rahoitettua ja läpinäkyvää.

Sosiaali- ja terveyskeskuksessa voisi olla eri palveluntuottajia, jotka verkostoituvat tai käyttävät alihankkijoita. Tämä mahdollistaisi pienempien ja paikallisesti toimivien sosiaali- ja terveyskeskusten rekisteröitymisen valinnanvapauden piiriin kuuluviksi palvelujen tuottajiksi.

Pärnäsen mielestä positiivista on se, että sosiaali- ja terveyskeskukset voisivat tuottaa palveluja alihankintana muilta palveluntuottajilta tai yhteistyössä muiden tuottajien kanssa.

Hänen mukaansa vastuulliset toimijat vaativat kuitenkin aika isoa väestöpohjaa, koska listautuneen väestön monista palveluista täytyy huolehtia pääsääntöisesti kapitaatiorahoituksella.

– En kuitenkaan jaksa uskoa siihen, että pienten ja keskisuurten yritysten pääsy palvelumarkkinoille olisi luotettavasti varmistettu, vaikka raportin mukaan pienten ja keskisuurten yritysten palvelumahdollisuuksia lisätään.

Kokonaisveroasteen nousu uhkana

Valtion rahoitus maakunnille perustuisi pääsääntöisesti väestön määrän ja tarpeiden mukaiseen kiinteään korvaukseen, tarvevakioituun kapitaatioon.

Heikki Pärnäsestä raportin rahoitukseen liittyvät kannanotot ovat hyvinkin tarkoituksenmukaisia.

– Lääkäriliiton mielestä on hyvä ratkaisu, että maakunnan rahoitusvastuulle tulevat sekä matkat että avohuollon lääkkeiden kustannukset. Olemme myös korostaneet osaoptimoinnin mahdollisuutta hoidon odottamisen kustannuksen ja hoidon toteutumisen kustannusten välillä – sitä ongelmaa nyt ei olla ehdotuksessa korjaamassa.

Pärnäsestä positiivista rahoitusehdotuksessa on myös se, että valtio päättää asiakasmaksut asiakasmaksulainsäädännössä.

Sairaanhoitovakuutuksen korvauksiin kerätyt varat liitettäisiin valtion sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisrahoitukseen. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä ei enää maksettaisi korvausta asiakkaille.

Pärnästä huolestuttaa Kelan sairaanhoitorahoituksen siirtäminen valtion rahoitukseen.

– Tuloverotuksen progression kiristymisen riski lisääntyy, kun aiemmin kunnallisverotettavasta tulosta peritty sairaanhoitomaksu siirtyy valtionverotuksella kerättäväksi. Siksi ratkaisu pitää tehdä niin, että valtion periaatelinjaus verotuksesta säilyy.

Perusterveydenhuolto ei vahvistu ilman lisärahaa

Brommelsin ryhmä ehdottaa, että työterveyshuolto jäisi pois nykyisistä terveyskeskusten palveluista. Työterveyshuollon palvelutuotanto pitäisi suunnata aikaisempaa tarkoituksenmukaisemmalla tavalla.

– Kelan tutkimukset osoittavat, että mitä enemmän kuntien väestöön kohdistuu työterveyshuollon rahoitusta, sitä pienempi on kunnan sijoittama osuus perusterveydenhuoltoon.

Pärnänen toteaa, että työterveyshuollon sairaanhoidollista toimintaa halutaan vähentää, jolloin osa siitä siirtynee muun terveydenhuollon hoidettavaksi. Ilman lisärahaa perusterveydenhuolto ei vahvistu.

– Toiminnalliset ratkaisut, valinnanvapauden mahdollistaminen ja uusien palveluntuottajien mukaantulo toki omalta osaltaan vahvistavat perusterveydenhuoltoa, koska ne kenties tarjoavat uusia kustannusvaikuttavampia palvelujen tuottamismahdollisuuksia.

kirjoittaja:
Ulla Toikkanen
toimittaja

Kuva: Johanna Nykopp

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi