Lääkärit hukkuvat lausuntopyyntöjen alle

Lääkärit joutuvat kirjoittamaan lausuntoja moneen paikkaan. Se vie varsinaisesta työstä paljon aikaa. Ovatko kaikki lausunnot todella tarpeellisia?

Adobe/AOP
Moni viranomainen tarvitsee lääkäriltä lausuntoja, todituksia ja ilmoituksia. Se ruuhkauttaa lääkärin työtä entisestään.

Kela, Traficom, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Fimea, Puolustusvoimat, Tapaturmavakuutuskeskus. Työeläkevakuutusyhtiöt, tuomioistuimet ja työnantajat.

Muun muassa näille lääkärit kirjoittavat lausuntoja, todistuksia ja ilmoituksia.

Esimerkiksi viime vuonna Kela vastaanotti yli 660 000 B-lausuntoa.

Esimerkiksi viime vuonna Kela vastaanotti yli 660 000 B-lausuntoa.

Ovatko kaikki lausunnot tarpeellisia?

Ainakin tarvetta muutokseen on.

– Lausuntojen kirjoittamiseen menee liikaa työaikaa, sanoo Husin Hyvinkään sairaalan psykiatrian linjan ylilääkäri Marika Suontaka.

Hän arvioi, että lähes puolet hänen potilastyöhön varatusta työajasta menee tällä hetkellä kirjallisiin töihin.

Julkista terveydenhuoltoa on piinannut jo pitkään psykiatrivaje. Sitä tärkeämpää on käyttää resurssit niin, että siitä saadaan suurin mahdollinen terveyshyöty, Suontaka pohtii.

Sami Perttilä
Husin Hyvinkään sairaalan psykiatrian linjan ylilääkäri Marika Suontaka toivoo, että psykiatrian resurssit käytetettäisiin hoitotyöhön, ei lausuntojen kirjoittamiseen.

Vastavalmistuneet kokevat lausunnot vaikeiksi

Terveyskeskuslääkäri, kouluttajalääkäri Marita Räsänen Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta arvioi, että häneltä menee viikossa 1–2 tuntia lausuntojen laatimiseen. Apuna urakassa on 30 vuoden työkokemus.

Kouluttajana Räsänen on huomannut, että vastavalmistuneet kokevat lausuntojen kirjoittamisen usein työn vaikeimmaksi asiaksi.

Hän vinkkaa nuorille lääkäreille Lääkäriliiton ohjeistuksen todistusten kirjoittamisesta.

– Siitä selviää, mitä tarvitsee tehdä ja mitä ehkä ei.

Räsästä harmittaa, että terveyskeskuksien harteille kaatuu lisää vaatimuksia lausunnoista, mutta lisäresursseja tähän ei näy.

Sopimus raamittaa työterveyslääkärin lausumista

Työterveyshuollon erikoislääkäri, Mehiläisellä Turussa työskentelevä Marika Löija kokee lyhyiden sairauslomatodistusten kirjoittamisen turhaksi. Esihenkilön lupa pitäisi riittää lyhyeen poissaoloon.

Mutta muuten lausuntojen kirjoittaminen on hänen työssään mielekästä ja päivittäistä. Ne koskevat työtä, työkykyä ja kuntoutusta. Työterveyssopimuksen ulkopuolisia lausuntoja tulee tehtäväksi vain harvoin. Sopimuksen ulkopuolisia lausuntoja tai todistuksia ei tule tehtäväksi.

– Ajattelen kirkasotsaisesti, että lausunnot ovat paikallaan.

Adobe/AOP
Lausuntoja tarvitaan, sillä laki asettaaa esimerkiksi monen etuuden saamisen kriteeriiksi lääkärin lausunnon.

Mitä voisi tehdä toisin?

Keskeinen kysymys on, mihin tarvitaan oikeasti lääkärin kannanotto.

Ehdotuksia on esitetty.

Voisiko tekoäly poimia Kannasta tietoja automaattisesti?

Voisiko tekoäly poimia Kannasta tietoja automaattisesti? Etuuskriteerien täyttymisen voisi tarkistaa joku muu kuin erikoislääkäri ilman massiivista lomakkeen täyttöä? Potilaan Kannasta esittämä diagnoosi riittäisi joihinkin tilanteisiin?

Ja ennen kaikkea: voisiko lomakkeita yksinkertaistaa?

Marita Räsäsen mukaan positiivinen esimerkki tästä on lomake, jonka lääkäri täyttää edunvalvonta-asiassa. Sen täyttäminen sujuvoitui, kun Digi- ja väestövirasto laati täyttämistä ohjaavan lomakepohjan aiemman vapaamuotoisemman täytön sijaan.

Laki asettaa kriteerejä

Yleislääketieteen erikoislääkäri Marjo Parkkila-Harjulla riittää ymmärrystä lausuntojen tuskailijoille. Hän työskenteli 15 vuotta terveyskeskuksissa. Nyt hän toimii Kelan asiantuntijalääkäriyksikössä ylilääkärinä vastuualueenaan työkykyasiat.

– Olen samaa mieltä, että kaikki turha pitää karsia lääkärin työstä, hän sanoo.

Toisaalta laki asettaa tietyt kriteerit etuuksille, eikä niitä käy kiertäminen.

Ylimääräistä työtä syntyy esimerkiksi, jos lausunnosta ei ilmene oikeat asiat haettuun etuuteen. Siitä seuraa, että lääkäri voi joutua kirjoittamaan uuden lausunnon.

Kela saa aiheesta jatkuvasti palautetta.

Parkkila-Harjun mielestä palautteesta heijastuvat terveydenhuollon resurssipula ja hoidon jatkuvuuden puute. Potilaita pystytään tapaamaan harvoin, jolloin tilanteen seuranta ja kokonaisvaltaisen arvion tekeminen ovat työläämpiä. Tai lääkärit joutuvat kirjoittamaan lausuntoja uusista potilaista kylmiltään.

Kela on pyrkinyt sujuvoittamaan lausuntojen tekemistä muun muassa kehittämällä sähköistä B-lausuntoa, joka automaattisesti ohjaa täyttämistä alussa rastitettavan etuuden mukaisesti. Toiminto on tosin toistaiseksi vain muutaman yksikön potilastietojärjestelmässä ja toiminnoissa on palautteen mukaan vielä sujuvoittamista.

Joskus B-lausunnon voi korvata riittävät tiedot sisältävällä kuntoutussuunnitelmalla, esimerkiksi vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta hakiessa.

Voisiko Kela katsoa tietoja suoraan Kannasta, jos potilas antaisi luvan ja laki sallisi?

– Joskus olisi varmaan helpompi tarkastaa yksittäinen tieto sieltä. Mutta Kannassa on paljon tietoa, mikä ei Kelalle kuulu. Tarpeellisten tietojen etsiminen Kannasta olisi myös ajankäytöllinen haaste. Tämä vaatisi isomman keskustelun ja muutoksia lainsäädäntöön.

Alkuperäinen juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Faktat