Lääketieteenopiskelijat valitsivat umpilisäkkeen leikkauksen antibioottihoidon sijaan

Vuonna 2015 puolet erään amerikkalaisen sairaalan potilaista ja henkilökunnasta olisi valinnut ensilinjan ­hoidoksi antibiootin.

Viime vuosina satunnaistetut tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että ­umpi­­­lisäkkeen lievää tulehdusta ei välttämättä tarvitse hoitaa leikkauksella. Vuonna 2015 puolet erään amerikkalaisen sairaalan potilaista ja henkilökunnasta olisi valinnut ensilinjan ­hoidoksi antibiootin.

Lääketieteen opiskelijan mielipide antibiootin tai päivystysleikkauksen valinnasta on mielenkiintoinen, koska he tietävät taudin patofysiologiasta ja molempien hoitojen mahdollisista komplikaatioista enemmän kuin potilaat. Clevelandissa opiskelevilta 225 medisiinarilta kysyttiin, kumman hoidon he valitsisivat, jos oma umpilisäke olisi tulehtunut. Opiskelijoiden keski-ikä oli 25 vuotta ja puolet naisia.

Opiskelijoista 66 % olisi valinnut ensilinjan hoidoksi kirurgian, 24 % antibiootin ja 10 % ei osannut sanoa. Valintaan eivät vaikuttaneet opiskelijan aiemmat kokemukset kirurgian tai antibioottihoitojen komplikaatioista tai opiskelijan suuntautuneisuus ­operatiivisille tai konservatiivisille aloille.

Tutkimus osoitti, että lääketieteellisen vakiintuneen hoidon (appendektomia) hoitokäytännön muutos vaatii kymmenien vuosien ajan ja runsaasti näyttöön perustuvaa tutkimustyötä. Nyt siis viidennes amerikkalaisista medisiinareista hoitaisi oman lievän appendisiitin ensisijaisesti antibiootilla – mitenkähän mahtaa olla Suomessa? Hoitolinjan valinnassa lääkärin tulee kertoa potilaalle molempien hoitomuotojen hyödyt ja haitat.

Althans AR ym. Surgery versus antibiotics for uncomplicated appendicitis: which would a medical student want? Surg Infect 2017;18:1–6.

Kirjoittaja:

Hannu Paajanen

gastrokirurgian professori

Kuva: Fotolia

Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 3/2018.