Iisalmen aluesairaala on muutoksen kourissa. Ylä-Savon SOTE -kuntayhtymässä kohta kaikki erikoissairaanhoidon poliklinikat on siirretty perusterveydenhuollon kanssa samoihin tiloihin. Erikoislääkärien roolista on tullut konsultatiivisempi.
Lisää muutoksia on tuomassa uusi terveydenhuoltolaki, joka vie sairaalasta leikkaustoiminnan.
– Meille ei tule lähetteitä, vaan pyrimme suoraan konsultaatioon. Muutos on osoittautunut toimivaksi, eikä meille ole jonoa, kertoo naistentautien ylilääkäri Pekka Staven.
Myös ihotauteihin erikoistuva lääkäri Antti Kaukinen kiittelee poliklinikkansa uutta sijaintia perusterveydenhuollon yhteydessä.
– Minulle on järjestetty pitkin päivää konsultaatioaikoja. Tulee kuvakonsultaatioita, haavahoitajat saattavat konsultoida vaikkapa kroonisen säärihaavan tilannetta, akuuttivastaanotolta lääkärit ja hoitajat konsultoivat tarvitessaan ihotautilääkärin näkemystä. Tämän myötä potilaat ohjautuvat oikeaan hoitoon jo varhain, Kaukinen kertoo.
Vaikeuksia rekrytointiin
Samaan aikaan leikkaustoiminta Iisalmessa on loppumassa. Naistentautien alalla anestesiaa vaativat leikkaukset lopetettiin viime vuodenvaihteeseen. Kirurgian alalla ne loppuvat tämän vuoden loppuun mennessä.
Syynä on uuden terveydenhuoltolain vaatimus siitä, että anestesiaa vaativaa leikkaustoimintaa saa harjoittaa vain niissä sairaaloissa, joissa on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Iisalmessa tätä ei ole.
Pekka Staven kokee, että leikkaustoiminta on sujunut hyvin.
– Meillä on käynyt ostopalvelukirurgeja hyvin monelta erikoisalalta. He ovat olleet tyytyväisiä olosuhteisiin, Staven kertoo.
Iisalmessa on kirurgian päivystys arkisin ympäri vuorokauden. Lääkäri saapuu paikalle tutkimaan leikkauspotilaita puolen tunnin kuluessa. Päivystyspotilaat sen sijaan lähetetään Kuopioon.
Sairaalassa on yksi täysipäiväinen kirurgi ja kirurgian ylilääkäri, joka työskentelee kaksi päivää viikossa. Lääkärityöpaikkoihin leikkaustoiminnan loppuminen ei vaikuta merkittävästi.
Rekrytointia se Stavenin näkemyksen mukaan vaikeuttaa.
– Operatiiviselle puolelle on ollut vaikea saada rekrytoitua virkalääkäreitä, jotka sitoutuisivat aluesairaalan kehittämiseen.
Staven on myös huolissaan leikkaussalihenkilökunnan työpaikoista.
Kiviä vielä kääntämättä?
Staven kritisoi terveydenhuoltolain kohtaa, joka pakottaisi lopettamaan leikkaustoiminnan lisäksi kaikki anestesiaa ja vaativia puudutuksia vaativat toimenpiteet sairaaloissa, joissa ei ole järjestetty erikoisalakohtaista päivystystä. Käytännössä vaatimus lopettaisi suurimmalta osin esimerkiksi gynekologisen päiväkirurgian.
– Minusta tämä on asia, joka ei voi toteutua. Järjestelmällämme ei ole siihen mahdollisuuksia. Se tarkoittaisi sitä, ettei kunnollista päiväkirurgiaakaan voitaisi tehdä tällaisessa yksikössä, Staven sanoo.
Tällä hetkellä Iisalmessa tehdään naistentautien osalta päiväkirurgisia toimenpiteitä, kuten laskeumaleikkauksia.
– Keskittäminen ei ole kaikissa asioissa hyvä. Uskoisin, että tämä on lääkärien yhteinen käsitys täällä, Staven sanoo.
Iisalmessa on Pekka Stavenin mukaan voimakas tahtotila, että leikkauksia voitaisiin jatkaa. Tilanteeseen yritetään löytää ratkaisuja.
– Tulemme selvittämään, onko muita vaihtoehtoja, kuten yhtiöittäminen ja ulkoistaminen, joilla leikkaustoimintaa voitaisiin jatkaa ikään kuin yksityisenä toimintana, kertoo johtava lääkäri, terveysjohtaja Janne Forsberg.
Kehitystyö jatkuu
Uusi terveydenhuoltolaki kirpaisee operatiivisten alojen toimintaa aluesairaaloissa. Muuta kehittämistä se ei estä. Iisalmessa toimintaa on viime vuosina kehitetty yhdistämällä erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa.
– Aloitettaessa erikoissairaanhoito oli oma yksikkönsä, nimeltään Iisalmen sairaala. Nyt molemmat ovat fyysisesti samoissa tiloissa ja hoitoketjuista pyritään tekemään saumattomia, Forsberg kertoo.
Ihotauteihin erikoistuva lääkäri Antti Kaukinen on tyytyväinen. Hänen oman erikoisalansa toimintaa on viety hyvään suuntaan viime vuosina.
Ihopoli siirtyi terveyskeskukseen remontoituihin tiloihin lokakuussa 2015.
– Fyysisen sijainnin kannalta meillä on keskeinen asema terveyskeskuksessa, Kaukinen kertoo.
Uutta on se, että Kaukisen päivittäisestä työajasta jopa parisen tuntia on konsultaatioaikoja. Potilaat hyötyvät, kun tarpeen tullen ihotautilääkärin näkemyksen saa heti.
– Tämä on parannus. Olen yllättynyt, miten hyvin tämä toimii. Varmasti on erikoisalakohtaisia eroja, mutta meidän alalle tämä suhteellisen nopea konsultaatio sopii hyvin.
Leikkaustoiminnan loppuminen ei ihotauteihin vaikuta. Vaikka ihotautien alalla tehdään paljon toimenpiteitä, ne yleensä pystytään tekemään paikallispuudutuksessa. Muutenkin ihopolilla tarvittava välineistö on kevyttä.
– Iso osa potilaista pystytään hoitamaan terveyskeskuksen tiloissa. Vaativampaa diagnostiikkaa ja hoitoa vaativat potilaat ohjataan yliopistosairaalaan, Kaukinen kertoo.
Pekka Stavenin ja Antti Kaukisen työstä on tullut konsultatiivisempaa, kun erikoissairaanhoidon polklinikat ovat siirtyneet terveyskeskuksen tiloihin.
Leikkaavassa sairaalassa pitää olla yhteispäivystys
Uuden terveydenhuoltolain mukaan anestesiaa vaativaa leikkaustoimintaa saa harjoittaa vain niissä sairaaloissa, joissa on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys.
– Tämä on potilasturvallisuuskysymys. Jos leikataan, pitää kyseinen erikoisala olla sairaalassa edustettuna. Jos tehdään gynekologisia leikkauksia, se vaatii gynekologisen päivystyksen järjestämistä, kertoo lääkintöneuvos Timo Keistinen STM:stä.
Terveydenhuoltolaki määrää, että yhteispäivystys tulee keskittää sairaanhoitopiirin alueella keskussairaalan yhteyteen.
– Toisaalta yliopistosairaanhoitopiireille annetaan mahdollisuus perustaa enemmän kuin yksi yhteispäivystyspiste omiin sairaaloihinsa, Keistinen kertoo.
– Se, jatkuuko leikkaustoiminta Iisalmen sairaalassa vai ei, on itse asiassa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin käsissä, hän näkee.
Jos leikkaustoimintaa Iisalmessa haluttaisiin jatkaa, sairaanhoitopiirin pitäisi perustaa sinne perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Tosin Ylä-Savon kuntien tällä hetkellä omistama sairaala pitäisi ensin siirtää sairaanhoitopiirin omistukseen.
Keistinen kuitenkin huomauttaa, että sairaanhoitopiiri on rakentanut KYS:n yhteyteen Kaarisairaalan, jossa on paljon uutta leikkaussalitilaa.
– Ei Iisalmen sairaala katoa mihinkään. Sitä tullaan tarvitsemaan. Se tarjoaa lähipalveluja alueelle ja toimii kuntouttavana ja konservatiivisena sairaalana, lähisairaalana, Keistinen näkee.
kirjoittaja:
Anne Seppänen
toimittaja
Kuva: Fotolia
