Lapsi kuoli A-streptokokin aiheuttamaan tautiin

Streptokokin aiheuttamia vakavia infektioita on nyt Suomessa tavallista enemmän. Tässä syyt.

Suomessa seurataan invasiivisia infektioita eli niitä infektioita, joissa A-streptokokki kasvaa veressä tai selkäydinnesteessä.
Adobe/AOP
Suomessa seurataan invasiivisia infektioita eli niitä infektioita, joissa A-streptokokki kasvaa veressä tai selkäydinnesteessä.

Päiväkoti-ikäinen lapsi kuoli streptokokki A:n aiheuttamaan tautiin Jyväskylässä viime viikolla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoo, että A-ryhmän streptokokin aiheuttamia vakavia infektioita on nyt todettu Suomessa tavallista enemmän.

Myös useat muut Euroopan maat ovat viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa ilmoittaneet lisääntyneestä määrästä vakavia A-ryhmän streptokokin, eli Streptococcus pyogenes -bakteerin aiheuttamia infektioita.

Lue lisää: Muutakin kuin koronaa

Tapausmäärien kasvusta ovat raportoineet ainakin Iso-Britannia, Irlanti, Ranska, Alankomaat, Ruotsi ja Tanska.

Streptokokki A aiheuttaa yleensä angiinan

Streptokokki A -bakteeria on nielussa tai iholla 10–20 %:lla lapsista ja 5 %:lla aikuisista.

Streptokokki A leviää nielusta tai nenästä pisaratartuntana ja ihoinfektioista tai käsien välityksellä kosketustartuntana lähikontakteille.

Tavallisin streptokokki A -bakteerin aiheuttama infektio on kuumeinen nieluinfektio eli angiina, jonka esiintymishuippu on 5–15 vuoden ikäisillä lapsilla. Streptokokki voi aiheuttaa myös tulirokkoa, märkärupea, pienten lasten vaippa-alueen ihotulehdusta tai ruusua.

Tartuntoja voi ehkäistä hyvällä käsihygienialla.

Mitä tapahtui Jyväskylässä?

Mikä voi altistaa lapsen A-streptokokkikuolemalle, ylilääkäri Sohvi Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta?

– A-streptokokkikuolemia tapahtuu lapsilla harvoin. Koska kuolemat ovat harvinaisia, on vaikea sanoa, onko niiden taustalla yhteisiä tekijöitä.

Vaikealle taudinkuvalle altistavia tekijöitä voivat lapsilla olla puolustuskykyä heikentävä sairaus tai edeltävä virusinfektio, kuten influenssa tai vesirokko.

Minkä verran vakavia tapauksia on nyt todettu Suomessa?

– Suomessa seurataan invasiivisia infektioita eli niitä infektioita, joissa A-streptokokki kasvaa veressä tai selkäydinnesteessä. Vuoden alusta tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu noin 90 A-ryhmän streptokokin aiheuttamaa invasiivista infektiota.

Viime vuonna tammi­–helmikuussa ilmoituksia tehtiin 32.

Millaisen taudin kyseinen bakteeri tavallisimmin aiheuttaa?

– A-streptokokki aiheuttaa tavallisesti tonsilliitin, jota esiintyy erityisesti leikki- ja kouluikäisillä lapsilla. Jos taudin yhteydessä esiintyy ihottumaa, puhutaan tulirokosta. Lisäksi A-ryhmän streptokokki voi aiheuttaa märkärupea tai erysipelaksen.

A-streptokokki voi aiheuttaa myös vakavan, invasiivisen yleisinfektion.

Kuolleisuus vakavaan A-streptokokki-infektioon on koko väestössä 15 prosenttia.

Tiedetäänkö, mistä tapausmäärien kasvu johtuu?

– Sen ajatellaan liittyvän pandemiavuosien jälkeiseen ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntymiseen. Koronarajoitukset aiheuttivat sen, että monia virus- ja bakteeritauteja sairastettiin vähemmän. Rajoitusten purkamisen jälkeen hengitystieinfektioita on raportoitu enemmän kuin viime vuosina. Samanlainen tilanne on raportoitu useasta Euroopan maasta.

Toistaiseksi ei ole viitettä siitä, että tapausmäärien lisääntyminen selittyisi uuden bakteerikannan lisääntymisellä.

Miten usein lapsia kuolee muihin tavallisiin bakteeri- ja virusinfektioihin Suomessa?

– Lasten infektioiden aiheuttamat kuolemat ovat Suomessa yksittäisiä. Tilastokeskus ylläpitää kuolemansyytilastoja. Niiden mukaan infektiotauteihin liittyviä kuolemia on 0-4-vuotiailla ollut 1–7 vuodessa vuosina 2010–2021. Vanhemmilla lapsilla kuolemat ovat vielä harvinaisempia.