Leikkaus ei juuri nostanut Guillain-Barrén oireyhtymän riskiä

Suomessa diagnosoidaan vuodessa 50–100 akuuttia polyradikuliittia (Guillain-Barrén oireyhtymä). Alaraajoista alkava halvausoireisto kehittyy päivien tai viikkojen aikana.

Leikkaus on mahdollinen, mutta harvinainen Guillain-Barrén oireyhtymän (polyradikuliitti eli hermojuuritulehdus) riskitekijä, todettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan potilasaineistoon perustuvassa tutkimuksessa.

Infektiot olivat suurin riskitekijä. Ylähengitystieinfektioita oli TYKS:n aineistossa aiemmissa tutkimuksissa todettua enemmän verrattuna maha-suolitulehdusten määrään. Immuunivälitteisen taudin tarkkaa syntymekanismia ei tunneta.

European Journal of Neurology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa olivat mukana kaikki TYKS:ssa vuosina 2004–2013 hoidetut, oireyhtymän diagnoosin saaneet yli 16-vuotiaat potilaat.

Potilasrekisteristä tunnistettiin ajanjaksolta 69 potilasta, eli vuosittainen esiintyvyys oli 1,82/100 000.

Potilaista 80 prosentilla havaittiin mahdollinen oireyhtymän laukaissut tekijä. Infektio oli laukaisevana tekijänä 55 potilaalla (71%). Heistä 30:lla (43,5 %) syynä oli hengitysinfektio ja 16 potilaalla (23 %) maha-suolitulehdus, ja kahdella (2,9 %) potilaalla molemmat infektiot.

Potilaista neljä (5,8 %) oli ollut leikkauksessa ja kaksi potilasta oli saanut rokotuksen edeltävien kuuden viikon aikana. Rokotuksista toinen oli kausi-influenssarokotus ja toinen pandemia-rokotus.

Leikkaus nosti riskiä sairastua oireyhtymään kuusinkertaiseksi normaaliväestöön verrattuna. Absoluuttinen riski oli kuitenkin pieni, yksi tapaus 80 000:ta leikkausta kohden.

Rokotuksista Pandemrix-pandemiarokotteen havaittiin nostavan riskin kolminkertaiseksi normaaliväestöön verrattuna rokotusta seuraavien kuuden viikon aikana.

Suomessa diagnosoidaan vuodessa 50–100 akuuttia polyradikuliittia. Alaraajoista alkava halvausoireisto kehittyy päivien tai viikkojen aikana. Oireet vaihtelevat lievistä pistelytuntemuksista ja lihasvoimien laskusta vaikeaan neliraajahalvaukseen. Tautiin kuolleisuus on immunoglobuliini- ja plasmafereesihoidoista huolimatta viisi prosenttia.

Kirjoittanut:
Maria van der Meer
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Lue lisää jutun aiheesta