Liikkumattomuus maksaa – paljon!

Suomella ei ole varaa olla liikkumatta, kirjoittaa Juuso Heikkinen.

Lääkärilehti
”Suomella ei ole varaa olla liikkumatta.”

Fyysisesti passiivinen elämäntapa on kasvava maailmanlaajuinen kansanterveysongelma. Suomessa tämä ilmenee jo alle kouluikäisissä sekä nuorissa, joista vain murto-osa liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Tilanne ei juurikaan kummene aikuisiässä, sillä vain neljännes 20–89-vuotiaista kansalaisista harrastaa terveyden kannalta riittävästi kestävyysliikuntaa (11 Husu P, Jussila A-M, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Vasankari T. Objektiivisesti mitattu paikallaanolo ja liikkuminen. Kirjassa: Kokko S, Mehtälä A, toim. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimuksen tuloksia. Valtion liikuntaneuvosto 2016:16–22.).

Tavoite kestävyysliikuntasuosituksen toteutumisesta yksilötasolla ei ole ylivoimainen. Terveyden kannalta riittävä vähimmäismäärä liikuntaa vastaa vain noin 2 %:a viikoittaisesta valveillaoloajasta, kahdeksan tunnin yöunet huomioiden.

Liikunnan terveysvaikutusten, kuten verensokerin tai verenpaineen laskun, saavuttamiseksi terveysliikuntasuosituksen mukainen vähintään 2,5 tunnin reipastehoinen tai 75 minuutin rasittava liikunta-annos on suositeltavaa jakaa pienempiin kerta-annoksiin tasaisesti viikon ajalle (22 Physical Activity Guidelines Advisory Committee..Physical Activity Guidelines Advisory Committee Report. Washington, DC: US Department of Health and Human Services 2008.).

Tieteellinen tutkimus on kiistatta osoittanut liikunnan suuren hyödyn ja välttämättömyyden useiden kansansairauksien, kuten ylipainon, diabeteksen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä mielenterveyden ongelmien, ehkäisyssä ja hoidossa. Vähäiseen fyysiseen aktiivisuuteen liittyvät sairaudet lisäävät merkittävästi koko väestön terveydenhuollon käyntejä ja lääkkeiden käyttöä, mutta myös työikäisen väestön sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyseläkkeitä ja ennenaikaisia kuolemia (33 Itkonen H, Lehtonen K, Aarresola O. Tutkimuskatsaus liikuntapoliittisen selonteon tausta-aineistoksi. Valtion liikuntaneuvosto. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja, 2018:6. http://www.liikuntaneuvosto.fi/files/627/Tutkimuskatsaus_liikuntapoliittiseen_selontekoon_2018.pdf).

Vähäiseen fyysiseen aktiivisuuteen liittyvät sairaudet aiheuttavat Suomessa noin 4,4 miljardin euron kokonaiskustannukset vuodessa (44 Vasankari T, Kolu P, toim. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2018. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160724/31-2018-Liikkumattomuuden%20lasku%20kasvaa.pdf?sequence=1&isAllowed=y). Sen aiheuttamat suorat terveydenhuollon kustannukset ovat noin 600 miljoonaa euroa, joka on 3 % Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista (55 Matveinen P, Knape N. Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2015. Suomen virallinen tilasto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017/26.). Suurin osa tästä (77 %, 460 miljoonaa) muodostuu perus- ja erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynneistä ja vuodeosastopäivistä.

Liian vähäisestä kestävyysliikunnasta aiheutuneet tuottavuuskustannukset ovat yhteensä lähes 3,8 miljardia euroa: ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat kustannukset ovat 3,1 miljardia euroa (81,0 % tuottavuuskustannuksista), lyhyet ja pitkät sairauspoissaolot yhteensä 93 miljoonaa (2,5 %) ja työkyvyttömyyseläkkeiden 625 miljoonaa euroa (16,5 %) (44 Vasankari T, Kolu P, toim. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2018. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160724/31-2018-Liikkumattomuuden%20lasku%20kasvaa.pdf?sequence=1&isAllowed=y).

Liikkumattomuudesta aiheutuvat 4,4 miljardin euron vuotuiset kokonaiskustannukset olisivat teoreettisesti vältettävissä, mikäli koko väestö liikkuisi kestävyysliikuntasuosituksen mukaisesti. Realistisempi tavoite alkuun olisi liikkumattomien osuuden pienentäminen 75 %:sta 50 %:iin. Se tarkoittaisi 1,15 miljardin euron vuotuisia säästöjä.

Kunnat ovat merkittäviä liikuntapalvelujen tuottajia ja liikunnan toimintaedellytysten luojia. Liikunnan lisäämiseen tarvitaan mukaan kaikki hallinnonalat toteuttamalla Valtion liikuntaneuvoston tuoreet 10 ohjetta (66 https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2021/03/Valtion-liikuntaneuvoston-viesti-kuntavaaleihin-2021.pdf).

Sixten Korkmania lainatakseni, meillä on upea hyvinvointivaltio, mutta siihen nähden vaatimaton kansantalous – Suomella ei ole varaa olla liikkumatta. Lääkärien tulee valistaa potilaita liikunnan hyödyistä ja ennen kaikkea liikkumattomuuden haitoista.

Juuso Heikkinen

LT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Oys

Lääkärilehden lääkäritoimituksen jäsen

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?