Luokan ilmapiiri vaikuttaa koulukiusaamiseen

Luokan ilmapiiri vaikuttaa koulukiusaamiseen Kuva 1 / 1

Turun yliopistossa väittelevä PsM Silja Saarento osoittaa tutkimuksessaan, että koulukiusaamisen vähentämisessä keskeistä on oppilaiden asenteiden muutos ja tieto siitä, että luokkatoverit ja opettaja suhtautuvat kielteisesti kiusaamiseen. Tutkimuksen mukaan kiusaamisen yleisyyttä ei voi ennustaa luokan koon tai muiden demografisten tekijöiden perusteella.

Kiusaamisen riski on suurin luokissa, joissa vallitsee myönteinen asenne kiusaamista kohtaan ja joissa kiusatun tukemisesta uskotaan koituvan itselle ikäviä seurauksia. Tällaisissa luokissa kiusatun puolustaminen on harvinaista, kiusaajien kannustaminen puolestaan tavallista, Saarento kertoo.

Tutkimuksen mukaan myös opettajan rooli on merkittävä. Kiusaamista on vähemmän luokissa ja kouluissa, joissa oppilaat uskovat opettajiensa suhtautuvan tuomitsevasti kiusaamiseen. Kiusatuista taas näyttää usein tuntuvan, ettei opettaja pahemmin välitä asiasta.

Luokan koolla sen sijaan ei näyttäisi olevan niin suurta merkitystä kuin usein ajatellaan. Saarenton mukaan tutkimukset eivät tue käsitystä, jonka mukaan pienet luokat tai pienet maaseutukoulut olisivat turvapaikkoja kiusaamiselta.

Lisänäyttöä KiVa Koulu -ohjelman toimivuudesta

Suomen kouluissa on levinnyt laajaan käyttöön Turun yliopistossa kehitetty kiusaamisenvastainen toimenpideohjelma KiVa Koulu. Ohjelman tavoitteena on vaikuttaa luokka- ja kouluyhteisöihin niin, että kiusaamisesta saatavat sosiaaliset palkkiot ja siten motivaatio kiusaamiseen vähenisivät. KiVa Koulun teoreettinen tausta saa tukea Saarennon väitöskirjan osatutkimuksesta, jossa tarkasteltiin ohjelman vaikutusmekanismeja.

– Ohjelmaa käyttävissä kouluissa oppilaiden kiusaamisenvastaiset asenteet vahvistuivat. Oppilaat myös huomasivat, että kiusaamisen kannustamisen tai hiljaisen hyväksymisen sijaan entistä useampi luokkatoveri puolusti kiusattuja.

Lisäksi oppilaat kokivat opettajien suhtautuvan kiusaamiseen entistä kielteisemmin. Nämä muutokset johtivat kiusaamiskäyttäytymisen vähenemiseen, mikä puolestaan selitti luokkatasolla vähempää kiusatuksi joutumista.

– Vaikka perimmäinen vastuu kiusaamiseen puuttumisesta on aikuisilla, lasten ja nuorten voimauttaminen kiusaamisen vastustamisessa on tutkimuksen mukaan tärkeää, Saarento huomauttaa.

Hänen mukaansa oppilaiden tulisi saada harjoitella, miten olla menemättä mukaan kiusaamiseen ja miten puolustaa kiusattuja.

– On tärkeää, että kiusaamisasiat otetaan puheeksi myös kodeissa ja mietitään, mitä jokainen voi tehdä, jos kiusaamista sattuu omalle tai luokkatoverin kohdalle. Tärkeitä yhteistyötahoja kiusaamisenvastaisessa työssä olisivat myös esimerkiksi iltapäiväkerhot ja harrastusryhmät. Varhain aloitettu kiusaamisenvastainen kasvatus kantaa toivon mukaan hedelmää opiskelu- ja työelämään saakka, Silja Saarento sanoo.

Lue myös:
Kolmannes nuorten masennuksista liitoksissa koulukiusaamiseen
Koulukiusaaminen näkyy aikuisuuden psyykkisenä oireiluna

Perjantaina 12. kesäkuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa julkisesti tarkastettavaksi PsM Silja Saarennon väitöskirja Conceptualizing and counteracting the bullying dynamic: Classroom and school contexts matter (Kiusaaminen ja siihen puuttuminen: Luokka- ja koulukonteksteilla on väliä).

Lähde:
Turun yliopisto

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?