Maahanmuuttajalääkärien kielitaidossa on usein puutteita

Tutkimuksen mukaan ongelmat kuormittavat ­työyhteisöjä ja vaarantavat jopa potilasturvallisuutta.

Maahanmuuttajalääkärien kielitaidossa on usein puutteita Kuva 1 / 1

Maahanmuuttajataustaisten lääkärien kielitaito koetaan terveydenhuollossa usein puutteelliseksi. Se aiheuttaa ongelmia ja vaarantaa jopa potilasturvallisuutta.

Tampereen yliopiston opettajan Maija Tervolan tutkimuksen mukaan kieli­taidon puutteet vaativat tukea ja kuormittavat työyhteisöjä, etenkin hoitohenkilökuntaa. Hoitajat paikkaavat usein kommunikointiongelmia ja selvittävät havaitsemiaan väärinymmärryksiä.

Ongelmallisimpia tilanteita ovat potilaan ja lääkärin väliset keskustelut sekä puhelinkonsultoinnit. Myös potilasasiakirjoissa ja lausunnoissa on ongelmia, mutta ne eivät aiheuta suoraa riskiä ­potilaan hoidolle.

Tutkimus perustuu terveydenhuollon ammattilaisten ryhmähaastatteluihin. Tervola pitää tuloksia vakavina.

– Kielitaito-ongelmat selvästi vaikuttavat negatiivisesti. Vaikka kyse on vain yksittäisistä henkilöistä, heitä on sen verran, että kaikilla on kokemusta ja se vaikuttaa perustoimintaan.

Artikkeli Tervolan tekeillä olevasta väitöstutkimuksesta julkaistiin Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä.

Ei rajuja johtopäätöksiä

Maija Tervolan mukaan kielitaito-ongelmiin pitää puuttua järjestelmän tasolla. Nykyiset ulkomailla opiskelleiden maahanmuuttajalääkärien tentit eivät riitä, ja täydennyskoulutus jää liikaa lääkä­rien omille harteille.

– Tarvitsemme kunnollisen täydennyskoulutussysteemin. Nyt koulutukset ovat sattumanvaraisia, niiden sisältö vaihtelee, eivätkä ne tavoita kaikkia.

Tutkimuksen haastateltavat kertovat, että kielitaidon puutteista huolimatta varsinaisia haittatapahtumia esiintyy erittäin harvoin.

– Riskien nousu ja läheltä piti -tilanteiden lisääntyminen on ilmeistä, mutta hoitokäytännöt ja hoitoketjut ovat hyviä ja useimmiten vahinko ehditään estämään. Läheltä piti -tilanteet toki kuormittavat kaikkia henkisesti, Tervola sanoo.

Tervola rauhoittelee vetämästä rajuja johtopäätöksiä. Hän huomauttaa, että ulkomaalaistaustaiset lääkärit ovat länsimaissa itsestäänselvyys.

– Kielen oppiminen ei ole mahdotonta, siinä vain tarvitaan tukea. Lääkärin työssä kielitaitoa tarvitaan erityisen paljon. Nykypäivänä ei ole millään tavalla järkevää ja mahdollista pyrkiä tilanteeseen, että terveydenhuollossa työskentelisi vain syntyperäisiä suomalaisia.

Kirjoittaja:
Miia Soininen
toimittaja

Kuva: Fotolia

Uutinen on julkaistu Lääkärilehdessä 39/2017.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi