Maahanmuuttajataustaisille nuorille terveysvalistusta

Maahanmuuttajataustaisille nuorille terveysvalistusta Kuva 1 / 1

Somali- ja kurditaustaisten nuorten elintavoissa on isoja eroja verrattuna valtaväestön nuorten elintapoihin. Alkoholinkäyttö ja tupakointi on selvästi vähäisempää, mutta ruoka- ja liikuntatottumuksissa on parantamisen varaa, osoittaa Maahanmuuttajataustaisten nuorten terveys ja hyvinvointi -tutkimus.

Nuoret pitivät fyysistä terveydentilaansa erittäin hyvänä, mutta raportoivat monentyyppisestä oireilusta.

– Kurditaustaiset nuoret poikkesivat selvästi somalinuorista sikäli, että kurdinuorilla oli enemmän oireilua ja he raportoivat peloista, väkivaltakokemuksista ja ahdistuneisuudesta. Sama asia on tullut esille myös kurditaustaisia aikuisia tutkittaessa, kertoo tutkimusprofessori Tiina Laatikainen THL:stä.

Pelko-, huoli- ja ahdistuneisuusoireisiin onkin hänen mukaansa syytä kiinnittää huomiota hoidettaessa sellaisia maahanmuuttajaryhmiä, joiden maahanmuuttoon on saattanut liittyä traumaattisia kokemuksia.

Hieman alle kymmenen prosenttia vastaajista kertoi kiusaamiskokemuksista. Kiusaaminen oli yleensä nimittelyä.

Terveystietoisuutta lisättävä

Laatikaisen mukaan tutkittuihin ryhmiin kuuluvat nuoret nuoret tarvitsevat lisää tietoa terveellisistä elintavoista. He käyttivät päihteitä hyvin vähän, mutta terveystietoisuutta pitäisi lisätä ravitsemuksen ja liikunnan osalta.

– Uskonnossa ja kulttuurissa on piirteitä, jotka viisaasti säilytettyinä suojaavat nuoria riskikäyttäytymiseltä etenkin alkoholinkäytön ja tupakoinnin suhteen. Sen sijaan syömistottumukset olivat selvästi epäterveellisempiä kuin kantaväestön nuorilla. Ravintokysymyksiä ei tule sivuuttaa itsestäänselvyyksinä. Perinteinen valistus ravitsemuksesta ja liikunnasta ei olisi turhaa.

Nuoret napostelivat suklaata ja makeisia enemmän kuin kantaväestön nuoret, ja sokeroitujen juomien käyttö oli yleistä. Ylipainoisuus oli yleistä somalitaustaisille tytöillä, ja kummankin ryhmän tytöt harrastivat varsin vähän liikuntaa.

Laatikainen kertoo yllättyneensä, miten positiivisia nuorten asenteet ja käsitykset heidän omasta tilanteestaan olivat. He pitivät Suomeen muuttoa yleensä hyvänä asiana koko perheelle.

Toisaalta hän muistuttaa, että kyseessä on hyvin pieni otos, jonka tuloksista ei voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

THL:n tutkimus koski 13–16-vuotiaita, ja se toteutettiin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla vuosina 2011 ja 2012. Tutkimukseen osallistuneista somalitaustaisista nuorista vajaat kolme neljäsosaa ja kurditaustaisista nuorista noin puolet oli syntynyt Suomessa.

Kirjoittanut:
Suvi Sariola
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi