Melkein joka neuvola tekee laajat terveystarkastukset

Pohjois-Suomessa onnistutaan tekemään lain mukaiset laajat terveystarkastukset tunnollisimmin. Pahimmin lipsutaan Lounais-Suomessa. Koululääkärien palveluita ei vieläkään ole riittävästi.

Lähes kaikki terveyskeskukset ilmoittivat järjestävänsä laajat terveystarkastukset säännösten mukaisina ajankohtina, eli kerran odotusaikana, kolmasti ennen kouluikää ja kolmasti peruskoulun aikana. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen reilu vuosi sitten tekemästä kyselystä, johon vastasi 94 prosenttia maan terveyskeskuksista.

Parhaiten tarkastukset toteutuivat Pohjois-Suomen ja Lapin aluehallintovirastojen alueilla.

Alueellisia eroja kuitenkin esiintyi. Lounais-Suomessa joka neljäs terveyskeskus ei järjestänyt puolitoistavuotiaan lapsen laajaa terveystarkastusta, jolloin koko perheen hyvinvoinnin tarkasteluun tulee lähes neljän vuoden väli. Eniten puutteita oli väestömäärältään keskikokoisissa terveyskeskuksissa.

Palvelujen kohderyhmä on iso, noin 420 000 neuvolaikäistä ja 500 000 kouluikäistä lasta vanhempineen. Laajoja terveystarkastuksia koskeva valtioneuvoston asetuksen säännös tuli voimaan vuoden 2011 alussa.

Somaattisiin sairauksiin järjestyi parhaiten apua

Neuvoloiden henkilöstön kokemuksen mukaan laajat terveystarkastukset ovat hyödyllisiä. Ne auttavat heitä tunnistamaan lapsen ja vanhempien tuen tarpeita ja järjestämään tarvittavaa tukea aikaisempaa varhaisemmin. Laajat terveystarkastukset ovat tehostaneet ehkäisevää työtä, mutta lisänneet samalla työn vaativuutta.

Kaikki terveyskeskukset järjestivät lisätukea lapsen tai vanhemman tarpeeseen.

Lapsille järjestyi parhaiten apua somaattisiin sairauksiin, neurologisen kehityksen ongelmiin sekä käytöshäiriöihin. Vanhemmat saivat parhaiten apua mielenterveys- ja päihdeongelmiin sekä somaattiisiin sairauksiin ja lapsen laiminlyöntitapauksiin.

Kyselyn mukaan huonoiten vanhemmat saivat tukea parisuhde- ja kuritusväkivaltaan. Tuen sujuvaksi ja nopeaksi järjestämiseksi tarvitaan palveluja, joihin vanhemmat voidaan ohjata neuvolasta ja kouluterveydenhuollosta.

– Niiden järjestämisessä esiintyi kuitenkin puutteita, mikä on voinut vaikeuttaa avun saantia, sanoo Tuovi Hakulinen-Viitanen, THL:n tutkimuspäällikkö, laitoksen tiedotteessa.

Koululääkäreitä ei vieläkään ole riittävästi

Terveydenhoitajia ja lääkäreitä työskenteli palveluissa jonkin verran enemmän kuin vuonna 2009, mutta edelleen henkilöstöä oli monessa terveyskeskuksessa liian vähän.

Parhaiten toteutui terveydenhoitajan henkilöstömitoitussuositus kouluterveydenhuollossa (84 % terveyskeskuksista) ja huonoiten koululääkärin (10 %). Lastenneuvolassa terveydenhoitajien henkilöstömitoitus oli suosituksen mukainen 42 prosentissa terveyskeskuksia ja 60 prosentissa äitiysneuvoloista.

Lääkäreiden henkilöstömitoitussuositus toteutui parhaiten äitiysneuvolassa (58 %) ja melko huonosti lastenneuvolassa (23 %).

Kirjoittanut:
Ulla Järvi
toimittaja

Kuva:
Panthermedia