Metabolisen oireyhtymän yhteys vanhuksen toiminnanvajauksiin

Keski-iän lihavuus ja metabolinen oireyhtymä ennakoivat toiminnan rajoitteita, kuten kävelyvaikeutta, sekä toiminnanvajeita vanhuudessa.

Keski-iän lihavuus ja metabolinen oireyhtymä ennakoivat toiminnan rajoitteita, kuten kävelyvaikeutta, sekä toiminnanvajeita vanhuudessa. Monet näistä henkilöistä kuolevat jo ennen vanhuutta tai he laihtuvat ja haurastuvat ennen vanhuusikää. Entä sitten ne vanhukset, jotka säilyvät lihavina ja ilmentävät metabolista oireyhtymää vanhuusiässä?

LIFE-liikuntatutkimukseen osallistuneista (n = 1 535) tehtiin analyysi, miten metabolinen oireyhtymä oli yhteydessä kävelynopeuteen, puristusvoimaan, liikuntatesteihin, toiminnanvajeisiin sekä subjektiiviseen terveydentilaan. Tutkimuksen sisään­ottokriteerinä oli liikkumiskyvyn vajausten riski, joten oli ymmärrettävää, että lähtötilanteessa lähes ­puolella oli metabolinen oire­yhtymä (heistä 82 %:lla diabetes). Vuosi sitten ilmentyneessä LIFE-tutkimuksessa osoitettiin, että pitkäkestoisella intensiivisellä liikunnalla voidaan tässä populaatiossa ehkäistä kävelykyvyn heikkenemistä.

Tutkimus siis vertasi metabolista oireyhtymää sairastavia muihin liikuntakyvyn heikkenemisen vaarassa oleviin, todennäköisesti hauraus-raihnaisuus­oireyhtymää sairastaviin. Metabolinen oireyhtymä oli yhteydessä parempaan puristusvoimaan, mutta heikompaan subjektiiviseen terveydentilaan. ­Toisaalta kävelynopeudessa, liikuntatesteissä tai toimintakyvyssä ei ollut eroa tutkittavien kesken.

Liikuntakyvyn heikkenemisen ­vaarassa olevilla vanhuksilla metabolisen oire­yhtymän esiintyvyys on suuri. Iäkkäässä väestössä se ei ole suurempi ongelma kuin muut liikuntakyvyn heikkenemistä ennakoivat tilat kuten hauraus-raihnaisuusoireyhtymä. Tutkimus ei kuitenkaan kerro, miten suuri toiminnanvajausten riski ­metabolista oireyhtymää sairastavilla on verrattuna terveisiin vanhuksiin.

Lähde:
Botoseneanu A ym. Prevalence of metabolic syndrome and its association with physical capacity, disability, and self-rated health in lifestyle interventions and independence for elders study participants. J Am Geriatr Soc 2015;63:222–32.

Kirjoittanut:
Kaisu Pitkälä
professori

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 16/2015.