Mitä vauvan katse kertoo?

Mitä vauvan katse kertoo? Kuva 1 / 1

Vauva on ensimmäisistä elinvuorokausista alkaen erityisen herkkä hakeutumaan katsekontaktiin ja suuntaamaan tarkkaavaisuutensa toiseen ihmiseen, ja tämä luo pohjan sosiaalisten taitojen kehitykselle. Vauvat myös oppivat ensimmäisen elinvuotensa aikana, että toisten ihmisten katsekäyttäytymiseen sisältyy merkittävää informaatiota.

Vastasyntynyt kiinnostuu ihmiskasvoista tai kasvoja muistuttavista kuvista, joissa kasvot ovat oikein päin ja silmät avoimina katse suoraan lapseen suuntautuneena. Vastasyntynyt myös katsoo mieluummin oman äidin kuin vieraan henkilön kasvoja. Kaikki nämä havainnot tukevat ajatusta, että vauvalla on jo syntyessään valmiuksia, jotka mahdollistavat vastasyntyneen ja äidin (tai hoivan antajan) välisen vuorovaikutuksen syntymisen.

Vastasyntyneellä on myös jonkin verran kykyä erotella kasvonilmeitä. Vastasyntyneet eivät suosi neutraaleja tai pelokkaita kasvoja, mutta katsovat pidempään iloisia kasvoja, jos ne näytetään yhdessä pelokkaiden kasvojen kanssa. On ajateltu, että vastasyntynyt suosii kasvonilmeitä, jotka todennäköisesti maksimoivat hänen mahdollisuuksiaan onnistuneeseen so­siaaliseen vuorovaikutukseen toisten kanssa. Toisaalta tiedetään, että autismikirjon sairauksiin voi jo varhain liittyä puutteellinen katsekontakti ja vaikeus tulkita kasvonilmeitä.

Katse ilmentää myös kognitiivisia valmiuksia

Sosiaalisten valmiuksien lisäksi vastasyntyneen katse ilmentää kognitiivisia valmiuksia. Vastasyntyneen katsefiksaation kestosta katseella seuratessa voidaan arvioida vauvan kykyä ylläpitää näönvaraista tarkkaavaisuutta. Tuoreen tutkimuksemme mukaan visuomotorinen suoriutuminen ja näönvarainen päättely 2–5 vuoden iässä olivat vahvempia lapsilla, jotka vastasyntyneenä olivat kyenneet seuraamaan liikkuvaa kohdetta keskeytymättä. Lisäksi todettiin, että vastasyntyneen näönvaraisen tarkkaavaisuuden kyky liittyi aivojen diffuusiotensorikuvauksessa havaittaviin laaja-alaisiin eroihin aivojen valkean aineen kypsymisessä (vähentynyt fraktionaalinen anisotropia, FA).

Äskettäin on lisäksi osoitettu, että yksilölliset erot vastasyntyneen kyvyssä näönvaraisen tarkkaavaisuuden ylläpitämiseen ovat yhteydessä myöhemmin lapsuusiässä todettaviin temperamenttipiirteisiin ja käytöspulmiin. Tämä viittaa siihen, että näönvarainen tarkkaavaisuus muodostaa jonkin esikomponentin myöhemmin kehittyville tarkkaavaisuuden säätelyn ja itsesäätelyn kyvyille.

Nykykäsityksen mukaan vastasyntyneen katsekontaktin ja kasvojen tunnistamisen taustalla on yksinkertainen, kasvojen ja silmien konfiguraatioon perustuva mekanismi, joka saa aikaan subkortikaalisen (aivokuorenalaisen) hermoverkoston aktivoitumisen. Vastasyntyneellä näönvaraisen toiminnan säätely tapahtuu subkortikaalisesti, mutta jo muutaman kuukauden iässä katseen ja kasvojen havaitsemisen yhteydessä aivokuorella voidaan nähdä aktivoitumista PET- ja EEG/ERP-tutkimuksissa, joskin aktivaatio on vielä heikosti järjestäytynyttä.

Näönvaraisen hahmottamisen ja päättelyn taidot ovat keskeinen osa kognitiivista suoriutumista. Tämä rakentuu perustaidoista yhä monimutkaisempaa päättelyä edellyttäväksi tiedonkäsittelytoiminnaksi lapsen kehityksen edetessä. Vastasyntyneen näönvaraisen tarkkaavai­suuden tutkiminen saattaa auttaa ymmärtämään korkeampien toimintojen kehittymistä sekä myöhemmin todettavien vaikeuksien 
kausaalisia tekijöitä (prenataaliset, geneettiset tekijät). Se voi myös mahdollistaa kliinisessä työssä entistä varhaisemman ongelmien tunnistamisen ja interventioiden aloituksen.

Aulikki Lano
lastenneurologian dosentti, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri
HYKS Lasten ja nuorten sairaala, lastenneurologian klinikka

Marjo Metsäranta
neonatologian dosentti, osastonylilääkäri
HYKS Lasten ja nuorten sairaala, lastenklinikka

Sampsa Vanhatalo
kliinisen neurofysiologian dosentti, osastonylilääkäri
HYKS Lasten ja nuorten sairaala, kliinisen neurofysiologian osasto
HUS-kuvantaminen
Baba-keskus

Pääkirjoitus Lääkärilehdestä 4/16

kuva: Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi