Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Neurologinen Yhdistys päivittivät MS-taudin Käypä hoito -suosituksen. Edellisestä kerrasta oli kulunut aikaa pari vuotta.
Ensimmäistä kertaa päivitystyöhön ovat osallistuneet myös potilaat. MS-potilaat ja heidän läheisensä osallistuvat päivitystyöhön vastaamalla kyselyyn, josta heiltä tiedusteltiin mielipiteitä aiemmin julkaistuista hoitosuosituksista ja sen kehitystarpeista.
Potilailta saadun tiedon perusteella, suosituksiin on laadittu erilliset kappaleet oireenmukaisesti hoidosta sekä omahoidosta.
Omahoidon osiossa käsitellään muun muassa suun terveyttä, päihteitä, nautintoaineita, ruokavaliota ja liikuntaa.
Suosituksissa on myös uutena osiona lasten MS-tautia koskeva suositus.
Päivitettyihin MS-taudin Käypä hoito -suosituksiin voi tutustua tarkemmin täällä .
MS-tauti on keskushermoston sairaus
MS-tauti eli multippeliskleroosi on liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus.
Kyseessä on autoimmuunitauti, jossa elimistö hyökkää omia kudoksia vastaan muodostamalla vasta-aineita. Vasta-aineet kohdistuvat aivojen tai selkäytimen valkean aineen hermohaarakkeita ja niitä ympäröivää myeliinivaippaa vastaan.
Tulehduspesäkkeiden sijainnit aivoissa määräävät MS-taudin oireet.
Näiden tulehduspesäkkeiden vuoksi MS-tautia on kutsutta myös nimellä pesäkekovettumatauti.
MS-tauti on erityisesti nuorten aikuisten sairaus ja yleisin sairastumisikä on noin 20-40 vuotta. MS-tautia on naisilla kaksi kertaa enemmän kuin miehillä.
Suomessa MS-tautia sairastaa noin 13 000 henkilöä. Taudin yleisyys on Suomessa maailman korkeimpia.
MS-taudin ensioireet voivat ilmaantua eri puolelle kehoa
Koska MS-taudin aiheuttamat tulehduspesäkkeet puhkeavat keskushermoston eri alueille, oireita voi esiintyä ympäri kehoa.
MS-taudin yleisimpiä ensi oireita ovat:
- näön hämärtyminen toisessa silmässä
- raajojen tuntoaistin häiriintyminen (puutuminen ja oudot tuntemukset)
- raajan/raajojen lihasheikkous
- kaksoiskuvat
- tasapainovaikeus
- huimaus
- puheen häiriöt
Monet MS-taudin oireista voivat johtua myös muista sairauksista tai vaivoista ja olla täysin vaarattomia (huimaus, raajan puutuminen).
MS-taudin oireet ovat usein aaltomaisia, oireet pahenevat ja väistyvät. Tämä johtuu tulehduspesäkkeiden muodostumisesta ja sammumisesta.
Aaltomaisessa tautimuodossa pahenemisvaiheet jäävät vuosien aikana lopulta pois ja liikunta- ja toimintakyvyn heikentyminen etenee tasaisesti.
Taudin toisessa muodossa, ensisijaisesti etenevässä MS-taudissa liikuntakyvyn heikentyminen etenee tasaisesti.
MS-taudista tunnetaan myös kolmas muoto, joka on vähäoireinen ja saattaa aiheuttaa vain yhden pahenemisvaiheen.
MS-tauti on monien tekijöiden summa
MS-taudin puhkeamiseen ei ole yhtä yksittäistä syytä. Tauti kehittyy monen tekijän yhteisvaikutuksena ja syyt voivat olla joko perinnöllisiä tai ympäristön aiheuttamia.
Perinnöllisyydestä tiedetään se, että MS-potilaiden sisaruksilla on 25-kertainen vaara sairastua tautiin.
Nykyään on tiedossa, että Epstein-Barrin virusinfektio, joka aiheuttaa mononukleoosin, on yksi suurimmista riskitekijöistä.
Myös D-vitamiinin vähäinen saanti talviaikaan voi altistaa MS-taudille.
Tupakointi ja ylipaino ovat myös MS-taudin riskitekijöitä.
Miten MS-tauti todetaan?
MS-tautia lähdetään yleensä tutkimaan oireiden perusteella. MS-taudin toteaa neurologi.
Tauti varmistetaan magneettikuvauksella ja selkäydinnestenäytteestä.
Pään magneettikuvassa voidaan nähdä MS-tautiin viittaavia pesäkemäisiä tulehdusmuutoksia aivojen valkeassa aineessa. Selkäydinnesteestä nähdään, onko keskushermoston puolustusaktiivisuus lisääntynyt.
Jotta MS-tauti voidaan todeta, useampi ehto täytyy täyttyä.
Jos kaikki ehdot eivät täyty, tilannetta jäädään seuraamaan. Usein sovitaan uusi magneettikuvaus, ja potilaan toivotaan ottavan yhteyttä heti, jos uusia hermoperäisiä oireita ilmenee. Mitä nopeammin lääkitys päästään aloittamaan, sitä parempi.
Kuten aiemmin sanottu, huimaus, raajojen puutumisen tai näköhäiriöt voivat johtua monesta muustakin syystä kuin MS-taudista. Siksi oireista kannattaa aina keskustella lääkärin kanssa.
MS-taudin hoito: lääkkeet, oireenmukainen hoito ja omahoito
Lääkehoito pyritään aloittamaan heti, kun diagnoosi varmistuu. Näin voidaan vaikuttaa tehokkaasti sairauden etenemiseen.
Lääkehoidon lisäksi oireenmukainen hoito on tärkeää sekä potilaan omahoito.
Lääkehoito aloitetaan heti, kun taudin diagnoosin on varmistunut.
Aaltomaista MS-tautia voidaan hoitaa monilla eri lääkkeillä. Yleisimmät ovat tablettimuotoinen teriflunomidi tai dimetyylifumaraatti tai pistoksina ihon alle annosteltava beeta-interferoni tai glatirameeriasetaatti.
Mikäli yllä mainitut lääkkeet eivät tehoa riittävästi tai tauti on aivan alkuvaiheessa jo tavallista aktiivisempi, voidaan lääkehoitoa vaihtaa.
MS-taudissa käytettäviä lääkkeitä ja niiden tehoa ja haittavaikutuksia tulee seurata tarkasti.
Oireenmukainen hoito on osa MS-taudin hoitoa.
MS-tauti aiheuttaa erilaisia tulehduksia, esimerkiksi hampaisiin, poskionteloihin ja virtsateihin. Näitä hoidetaan sopivilla lääkkeillä.
Omahoito on MS-tautia sairastavalle hyvin tärkeää.
Vaikka MS-tautiin ei ole olemassa parantavaa hoitoa, lääkehoidolla ja tehokkaalla omahoidolla voidaan vaikuttaa sairauden ennusteeseen ja kulkuun.
Käypä hoito -suosituksesta löytyy muun muassa seuraavat omahoito-ohjeet:
- lopeta tupakointi
- käytä D-vitamiinia 50 mikrogrammaa vuorokaudessa
- harrasta säännöllisesti liikuntaa omien voimien rajoissa
- kokeile kuntoutusterapioita: fysioterapiaa, puheterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta ja toimintaterapiaa
- ota käyttöön liikkumisen apuvälineet
Suurin osa MS-tautipotilaista pystyy toimimaan työelämässä lähes normaalisti, mutta jos sairaus vaikeuttaa työntekoa, kannattaa harkita ammatillista kuntoutusta tai työkykyselvittelyjä.
MS-taudin ennuste on parantunut
Uusien tehokkaiden lääkkeiden ansiosta, suurimmalla osalla potilaista tauti on nykyään vähäoireinen.
MS-tauti ei lyhennä elinikää, lukuunottamtta hyvin vaikeita ja harvinaisia tilanteita.
