Millaista niskakipu on?
Niskakipu on yksi yleisimmistä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista. Suurin osa tapauksista on hyvänlaatuisia ja liittyvät niskajännitykseen, huonoon asentoon tai staattiseen kuormitukseen.
Terveyskirjaston mukaan noin 40 prosenttia naisista ja 30 prosenttia miehistä kokee niskakipua vuosittain.
Niskakipu voi olla:
- akuuttia (kesto alle 12 viikkoa)
- kroonista (kesto yli 12 viikkoa)
Usein kipu on paikallista, mutta se voi säteillä hartioihin, päähän tai käsivarsiin. Joskus esiintyy myös puutumista, pistelyä tai lihasheikkoutta.
Niskakivun yleisimmät syyt
Useimmiten niskakivun syy on hyvälaatuinen ja sen yleisimmät aiheuttajat ja syyt ovat:
- lihasjännitys – erityisesti hartia- ja kaulanseudulla
- pitkään jatkuva huono työasento, esimerkiksi päätetyössä
- stressi ja psyykkinen kuormitus
- kaularangan kulumamuutokset
- vamma tai retkahdus (esimerkiksi liikenneonnettomuus)
Niskakipuun vaikuttavat myös ikä, sukupuoli (kipu on yleisempi naisilla), tupakointi ja vähäinen liikunta.
Itsehoito – näin lievität niskakipua kotona
Lievän niskakivun hoitoon kannattaa kokeilla seuraavia itsehoitokeinoja:
Ergonomian parantaminen
- säädä työtuoli ja näyttö oikein
- vältä niskan pitkää staattista kuormitusta
- tauota työtä ja tee lihasvenytyksiä
Liikunta ja venyttely
- kevyt liikunta (kävely, uinti, sauvakävely) auttaa lihasjännitykseen
- niska-hartialihasten vahvistaminen ehkäisee kiputilan uusiutumista
- rentouttavat venytykset vähentävät kipua
Lääkkeet ja muut hoitokeinot
- lyhytaikaiseen käyttöön parasetamolia tai ibuprofeenia
- paikalliset kipugeelit voivat helpottaa oloa
- akupunktiosta tai fysioterapiasta voi olla apua
Milloin hakeutua lääkäriin?
- Vaikka niskakipu on yleensä harmiton, lääkärikäynti on tarpeen, jos:
- kipuun liittyy puutumista, lihasheikkoutta tai säteilyä käteen
- oireet ovat voimakkaita tai pahenevat nopeasti
- kipu liittyy onnettomuuteen tai vammaan
- itsehoito ei tuo helpotusta 1–2 viikon kuluessa
- kipu kestää yli 6 viikkoa tai häiritsee voimakkaasti arkea
Tutkimuksissa voidaan tarvittaessa tehdä kuvantamista (esimerkiksi röntgen ja magneettikuvaus), erityisesti jos epäillään kaularangan hermopuristusta tai muuta vakavampaa syytä.
Ennaltaehkäisy on tärkeintä
Paras hoito on usein hyvä ennaltaehkäisy. Huolehdi:
- työasennosta ja ergonomiasta
- säännöllisestä tauottamisesta ja lihasvenytyksistä
- riittävästä liikunnasta ja stressinhallinnasta
Myös tupakoinnin ja ylipainon välttäminen on hyväksi.
