Oireeton sepelvaltimotauti yleinen keski-ikäisillä

Tieto saattaa lisätä psyykkistä stressiä ja painetta tehottomiin kajoaviin tutkimuksiin.

Adobe/AOP
Keski-iässä noin puolelta oireettomista henkilöistä löytyy lieviä sepelvaltimotautimuutoksia.

Sepelvaltimoiden tietokonekerroskuvausta käytetään yhä enemmän sepelvaltimotaudin diagnostiikassa, ja joskus oireettomatkin haluaisivat varmistaa sepelvaltimoidensa tilan. Tutkimuksia harkittaessa ja tuloksia tulkittaessa on hyvä tietää, että jo keski-iässä noin puolelta oireettomista henkilöistä löytyy lieviä sepelvaltimotautimuutoksia.

Ruotsalaisessa Scapis-tutkimuksessa tutkittiin yli 25 000 keski-ikäisen (50–64 v) henkilön sepelvaltimot TT-kuvauksella. Tähän satunnaiseen väestöotokseen otettiin mukaan henkilöt, jotka eivät olleet sairastaneet sydäninfarktia tai käyneet sepelvaltimotoimenpiteissä. 

Sepelvaltimotautia löytyi yli 40 %:lta otoksen henkilöistä ja 60–64-vuotiaista miehistä lähes 70 %:lta. Naisilla muutokset ilmaantuivat noin 10 vuotta myöhemmin kuin miehillä. 

Merkittäviä ahtaumia löytyi kuitenkin vain 5,2 %:lta tutkituista. Jos sepelvaltimoissa ei ollut lainkaan kalkkia, vain 0,4 %:lla havaittiin merkittäviä sepelvaltimoahtaumia.

Löydökset vastaavat aiempia isoja väestötutkimuksia. Paavo Nurmi -maratonin yhteydessä totesimme itsekin yli puolella tutkituista maratoonareista sepelvaltimokalkkia. Oireettoman taudin toteaminen voi tehostaa taudin ehkäisyä, mutta joskus tieto lisää psyykkistä stressiä ja painetta tehottomiin kajoaviin tutkimuksiin ja hoitoihin.

Bergström G, Persson M, Adiels M ym. Prevalence of subclinical coronary artery atherosclerosis in the general population. Circulation 2021;144:916–29.

Juhani Airaksinen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi