On aika siirtyä geeneistä eteenpäin

Tautien määritykseen ja ennakointiin tarvitaan uusia näköaloja. Potilaille pitää osata kertoa, että geenien osuus terveydessä on vähäinen verrattuna elämäntapoihin.

Aladdin sai avukseen lampun hengen, joka jäi hänen palvelukseensa, ja hänestä tuli suuren palatsin valtias.

”Jos tautien geenitestit eivät toimi kaupallisina, ne eivät toimi klinikassakaan.”

Tämä on satua. Jokseenkin nämä ajatukset kuitenkin palaavat, kun on seurannut viime ­aikojen keskustelua geenitutkimuksesta, geeneistä ja niiden käytöstä sairauksien ennakoinnissa.

Francis Collins manasi geenien hengen esiin ennustaessaan, että jo vuonna 2020 käyttäi­simme laajasti geenitestejä jopa perusterveydenhuollossa. Ja että käytössä olisi geeneihin perustuvia ennakoivia menetelmiä useiden ­tavallisten tautien hallintaan. Moneen niistä vieläpä ehkäisymenetelmä (11 Collins F. Has the revolution arrived? Nature 2010;464:674–675.).

Tästä alkoi geeniuskovaisuudeksi kutsumamme ilmiö, jota toistaa joidenkin tutkijoiden lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö. Se on aiemmin laatimaansa genomistrategian (2 2 Parempaa terveyttä genomitiedon avulla. Kansallinen genomistrategia. 2015. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/74514) mukaisesti perustamassa Suomeen genomikeskusta ja -rekisteriä. Kolmen lausuntokierroksen (2017, 2019 ja 2021) kriittisistä kannoista huolimatta valmistelu jatkuu, ja esitys on tulossa hallituksen käsittelyyn vielä keväällä.

Suitsiminen mahdotonta

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että jopa kymmeniin tuhansiin geenimerkkeihin perustuvat polygeeniset riskiluvut ( polygenic risk scores , PRS) eivät paranna kliinisiin tekijöihin perustuvia riskiennusteita monitekijäisissä ominaisuuksissa tai sairauksissa. Muutos on korkeintaan muutama prosentti, vailla kliinistä merkitystä (3 3 Sakaue S, Kanai M, Karjalainen J, ym. Trans-biobank analysis with 676,000 individuals elucidates the association of polygenic risk scores of complex traits with human lifespan. Nature Med 2020;26:542–548.,44 Mars N, Koskela JT, Ripatti P, ym. Polygenic and clinical risk scores and their impact on age at onset and prediction of cardiometabolic diseases and common cancers. Nature Med 2020;26:549–557.).

Samaan aikaan yhä useampi ihminen tilaa geenitestin verkosta ja haluaa määrittää riskinsä sairauksiin, jopa syöpiin. Monet testeistä ovat jokseenkin epätieteellisiä eivätkä täytä markkinoijien lupauksia (55 Kere J. Kaupalliset geenitestit lääkärin päänvaivana. Suom Lääkäril 2019;48:2792–2793.).

On toivottu, että genomilainsäädännöllä voitaisiin suitsia kuluttajatestien markkinoita. Se on mahdotonta, sillä Suomen laki ei pure ulkomaiseen verkkotarjontaan. Valloilleen päästettyjä henkiä ei voi enää sulloa pois.

Nocebo-vaikutuksia

Geenitesteillä voi olla suuria nocebo-vaikutuksia.

Kun kuntotestin tehneille kerrottiin, että heillä on heikon suorituskyvyn geeni, tulokset huononivat toistetussa kuntotestissä riippumatta geenimuodosta (66 Turnwald BP, Goyer JP, Boles DZ, ym. Learning one’s genetic risk changes physiology independent of actual genetic risk. Nature Hum Behav 2019;3:48–56.).

Eräs geenitestiyritys on tarjonnut jopa ­onnellisuuden geenitestiä. Miltä tuntuisi tietää, että lapsesi on testauttanut onnellisuuden mahdollisuudet huonoiksi jo geenien perusteella?

Meidän lääkäreiden olisi hyvä olla perillä ­siitä, mihin geenien ennustuskyky yltää ja mihin ei. Emme voi uskottavasti ratsastaa kahdella hevosella: emme voi ajatella, että geenitestit toimisivat klinikassa mutta eivät samoin toteutetuissa kuluttajatesteissä. Jos tavallisten tautien geenitestit eivät toimi kaupallisina, ne eivät toimi klinikassakaan.

Elimistön muuttuvaa tilaa mittaavat kuvantamiseen perustuvat, biokemialliset ja myös geeneihin perustuvat tutkimukset ovat tarkempia ja klinikassa käyttökelpoisia. Esimerkeiksi sopivat uudet kuvantamismenetelmät. Ne voivat ennakoida sydäninfarktin riskiä paikan­tamalla repeämisriskissä olevat selpelvaltimoiden plakit (77 Moen E, Bannon D, Kudo T, Graf W, Covert M, Van Valen D. Deep learning for cellular image analysis. Nature Meth 2019;16:1233–1246.). Esimerkkejä ovat myös herkät, lukuisien aineenvaihdunnan tuotteiden ja ­tuhansien veren valkuaisaineiden mittaukseen perustuvat biokemialliset menetelmät ja hajonneista soluista, kuten syöpäsoluista, vereen liuenneen vapautuneen DNA:n mutaatiomää­ritykset (88 Cohen JD, Li L, Wang Y, ym. Detection and localization of surgically resectable cancers with a multi-analyte blood test. Science 2018;359:926–930.).

Nämä heijastavat muuttuvan elimistön tilaa periaatteessa samoin kuin nykyisin jo käytössä olevat laboratoriomenetelmät mutta tarkemmin.

Osuus rajallinen

Perimämme tulee määriteltyä hedelmöitys­hetkellä, kuten horoskooppimerkkimmekin. Perimässämme saattaa olla mutaatioita, joista monien seuraukset tunnemme hyvin harvinaisten sairauksien syinä. Suurin osa syövistä saa silti alkunsa elämänaikaisista mutaatioista.

Monia yksilöllisiä ominaisuuksiamme hedelmöityshetken geenimme eivät ennusta. Aivommekin ovat yksilölliset kehityskulultaan (99 Elliott LT, Sharp K, Alfaro-Almagro F, ym. Genome-wide association studies of brain imaging phenotypes in UK Biobank. Nature 2018;562:210–216.). Jos joku epäilee, voiko geenien merkitys sittenkään olla niin vähäinen jopa sikiönkehityksen aikana, katsokoon kämmenselkiensä laskimoita. Samat geenit, sama kohtuympäristö, erilaiset laskimopuut.

On aika siirtyä geeneistä eteenpäin, uusiin näköaloihin tautien määrityksessä ja ennakoinnissa. Meidän pitäisi osata kertoa potilaillemmekin, että tulevaisuuden ennustamisessa geenien osuus on rajallinen – itse asiassa aika vähäinen – elämäntapoihimme verrat­tuna (1010 Jacobs DR Jr, Woo JG, Sinaiko AR, ym. Childhood cardiovascular risk factors and adult cardiovascular events. N Engl J Med. 2022;(painossa) doi: 10.1056/NEJMoa2109191.).

Juha Kere

LKT, professori Karolinska Institutet, Tukholma Folkhälsanin tutkimuskeskus ja tutkimusohjelmayksikkö, Helsingin yliopisto

Juhani Knuuti

LT, professori ja ylilääkäri Turun yliopisto ja Tyks

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi