Onko koronakriisi ohi vai ei?

Huomio on nyt muissa uutisaiheissa, ja vasta jälkeenpäin nähdään, milloin pandemia muuttui endemiaksi.

Adobe/AOP

Onko koronakriisi ohi, mihin se loppui vai loppuiko? Muun muassa tästä keskusteltiin Strategisen tutkimuksen Pandemics-tutkimusohjelman järjestämässä keskustelutilaisuudessa tiistaina.

Mediassa korona jäi huomattavasti aikaisempaa vähemmälle huomiolle Venäjän hyökättyä Ukrainaan viime helmikuussa.

­ – On kiinnostava kysymys, miten korona olisi esillä mediassa, jos Ukrainan kriisiä ei olisi. Uskon, että sitä seurattaisiin vähemmän kuin vuosi sitten, sanoi tutkijatohtori Timo Harjuniemi Helsingin yliopistosta.

Hän tarkastelee tutkimustyössään median roolia koronakriisissä ja pandemian hallinnassa.

Harjuniemi kertoi seuranneensa mediatutkimusmielessä syksyn 2021 keskustelua siitä, missä määrin koronaluvuille tulisi antaa mediassa huomiota.

– Toimitukset linjasivat, että vaikka koronaluvut olisivat olleet ihmisistä kiinnostavia, asiassa pitäisi alkaa palautua normaaliin päiväjärjestykseen ja totuttaa mieliä pois kriisivaiheesta, hän sanoi.

Digitalisaatio mahdollisti eristäytymisen

Dosentti, tutkimusryhmän johtaja Heini Hakosalo Oulun yliopistosta pohti sitä, loppuuko pandemia ensin biologisessa mielessä vai ihmisten ajatuksissa. Hakosalo on erikoistunut lääketieteen ja terveyshistoriaan. Hän tutkii kaupunkisuunnittelun roolia tartuntatautien ennaltaehkäisyssä.

– Pandemia voi loppua siihen, kun virus muuntuu vaarattomaksi tai väestössä ei ole enää ihmisiä, joita virus voisi tartuttaa. Se voi loppua myös siihen, kun ihmiset eivät jaksa enää pelätä sitä. Tulee muita kriisejä ja viruksesta tulee yksi riesa muiden joukossa, hän pohti.

Historiantutkijana Hakosalo toi esille, että korona-ajan teknologiset mahdollisuudet ovat aivan erilaisia kuin aiempien pandemioiden aikana. Aikana, jolloin elintarviketuotanto ei ollut automatisoitua, ihmisten oli vain pakko mennä töihin. Digitalisaatio mahdollisti sen, että koronapandemian tullen suuri osa ihmisistä saattoi jäädä etätöihin. 

Unettomia öitä

Rokotukset ovat muuttaneet pandemiatilannetta ja sitä, miten koronaan suhtaudumme. Pandemia jatkuu silti.

– Juridisessa ja sopimusoikeudellisessa mielessä olemme edelleen pandemiassa. Suomi ei voi päättää, onko pandemiaa vai ei, totesi turvallisuus ja terveys -osaston päällikkö Taneli Puumalainen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Hän pohti, että vasta taaksepäin katsoessa näemme, missä vaiheessa korona oli pandeeminen ja milloin se muuttui endeemiseksi.

Eri maissa pandemia näyttäytyy eri tavoilla. Puumalainen kertoi olleensa juuri Saksassa, jossa otettiin taas maskipakko käyttöön julkisessa liikenteessä ja terveydenhuollossa. Myös monissa Aasian maissa on edelleen voimassa erilaisia rajoituksia.

Pandemiassa on jouduttu kaiken aikaa ennakoimaan sitä, millainen tilanne on parin kolmen kuukauden kuluttua. Puumalainen näki, että siinä on Suomessa onnistuttu aika hyvin. Sen sijaan hän kertoi viettäneensä unettomia öitä ajatellessaan viime kevään korkeaa koronakuolleisuutta vanhojen, hauraiden ihmisten keskuudessa. 

– Mietin, olisimmeko voineet tehdä jotain toisin, hän sanoi.

– Siinä tapahtui monta asiaa: ihmisten huomio kiinnittyi Ukrainan kriisiin, ja väestössä oli hyvin suuri väsymys koronaan. Jälkeenpäin ajatellen oli harmi, että heitettiin varautuminen aika lailla pois, mentiin sadasta nollaan aika nopeasti, ja siitä seurasi hoivakotiepidemioita ja korkea kuolleisuus, Puumalainen sanoi.

Rokotekehitys otti ison loikan

Jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek voisi muuttaa jotain, hän muuttaisi sitä, miten kansainvälisten rokotelahjoitusten kanssa meneteltiin. Rokotteiden jakamisessa tasapuolisesti maailmassa epäonnistuttiin.

– Jos ajatellaan viruksen muuntumista, kuinka paljon vaikutti, että se pääsi valtoimenaan lisääntymään ympäristöissä, joissa on paljon immuunipuutteisia ihmisiä? Nohynek kysyi.

Rokotetutkijan näkökulmasta pandemia on ollut valtava hyppy tutkimuksen alalla. RNA-teknologia on kehittynyt ja tällä hetkellä kehitetään RNA-rokotteita 30 erilaiseen mikrobiin.

– Näen tulevaisuuden valoisana: rokotekehittelyssä ja siinä, miten seuraamme viruksia ja tauteja on tapahtunut iso loikka, Nohynek sanoi. 

Yleisökysymykseen siitä, onko korona jakanut asiantuntijoita, Nohynek vastasi myöntävästi.

– Koulukunta-ajattelu ei ole lääkäreille vierasta. On niitä, jotka olisivat halunneet tukahduttaa koronan, ja niitä, joiden mielestä se ei ole mahdollista. Katsomme asiaa jokainen omien silmälasiemme läpi, mutta toivottavasti pystymme dialogiin. 

Anne Seppänen

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?