Optisen alan Tekes-hankkeessa eettisiä ongelmia

Optikkoliikkeet ovat muutaman vuoden ajan kehittäneet toimintamallia silmänpohjan kuvauksista Tekes-rahoitteisessa hankkeessa. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta Etene näkee hankkeessa eettisiä ongelmia.

Optisen alan Tekes-hankkeessa eettisiä ongelmia Kuva 1 / 1

Hanke perustuu laitteeseen, jonka avulla silmänpohjasta voidaan ottaa kuva. Toimintamallin mukaan kuvan ottaa optikko.

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta Etene otti hankkeen käsiteltäväkseen silmälääkäreiden selvityspyynnön vuoksi. Etene toteaa, että kysymyksessä on ajankohtainen ja yhtä hanketta laajempi ilmiö. Tekninen kehitys laajentaa diagnoosi- ja hoitomahdollisuuksia ja avaa tilaisuuksia liiketoiminnalle. Bisneslähtöisyys ja terveyden edistäminen voivat kuitenkin olla ristiriidassa.

Etene toteaa, että kun kuvausta tarjotaan osana näöntarkastusta, optikon toimet rinnastuvat terveydenhuoltoon.

Kuka omistaa kertyvän tiedon?

Etene toteaa, että hankkeeseen liittyy tutkimuseettisiä ongelmia. Hanke on luonteeltaan lääketieteellinen tutkimus, sillä siinä on tavoitteena parantaa näköä uhkaavien sairauksien ja tautitilojen diagnostiikkaa ja hoitoa. Lain mukaan eettisen toimikunnan pitäisi arvioida tällaiset hankkeet ennakkoon. Hankkeeseen osallistuville pitäisi kertoa tutkimuksen haitoista ja hyödyistä. Tutkimuksen tulokset pitäisi myös raportoida julkisesti. Näin ei hankkeessa kuitenkaan ole tehty.

Myös hankkeessa kertyvän tiedon omistajuus aiheuttaa tutkimuseettisen ongelman. Etenen tietojen mukaan on epäselvää, miten kerättyä henkilökohtaista terveystietoa aiotaan käyttää. Etene toteaa, ettei tiedon keräämistä koskevia eettisiä normeja voi väistää vetoamalla siihen, että kyseessä on teknologia- ja liiketoimintahanke.

Yhteiset kriteerit teknologian käyttöönottoon

Etene toteaa, että hankkeen tavoitteena on muodostaa valtava sairaus- ja potilaspotentiaali, jolle kuvantamispalvelua tarjotaan optikkoliikkeessä huomattavan taloudellisen hyödyn tuottamiseksi. Asiakkaille suunnattavassa tiedotuksessa hanketta kuvataan asiakaslähtöiseksi ja korostetaan teknologian tuomaa terveydellistä hyötyä. Varsinainen vastuu diagnoosin tekemisestä ja hoidosta sälytetään kuitenkin silmälääkäreille ja julkiselle terveydenhuollolle. Hankkeen alkuunpanijat eivät ole terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Etene painottaa, että vastaavia diagnostisia palveluita olisi mahdollista kehittää lähes loputtomasti. Koska myös yksityissektorin hankkima teknologia vaikuttaa terveydenhuollossa sekä kustannuksiin että vaikuttavuuteen, teknologioiden käyttöönotossa olisi sovellettava vastaavia kriteereitä kuin julkisessa terveydenhuollossa.

Informaatio on ollut puutteellista

Etene arvioi, ettei myöskään potilasturvallisuutta ole huomioitu hankkeessa riittävästi. Silmäpohjakuvausten mainontaan ei sisälly tietoa kuvauksien hyödyistä ja haitoista eikä informaatiota siitä, millaisia muutoksia tarjotulla kuvauksella voidaan havaita, millaisia ei.

Tutkimuksiin osallistuvia on ohjattu erikoislääkärille tai erikoissairaanhoitoon. Etene arvioi, että vaikkei lääkärin tutkimuksessa lopulta löytyisikään mitään huolestuttavaa, potilaalle voi jäädä jäljelle huoli. Kuvantamistulosten virheellinen tulkinta voi myös kuormittaa julkista terveydenhuoltoa. Toisaalta kuvantamislaite kuvaa vain osan silmänpohjasta. Niinpä asiakas saattaa luottaa siihen, että kaikki on kunnossa vaikka hänellä olisikin jokin näönmenetysvaaran aiheuttava tila tai sairaus, jota ei ole havaittu.

Yhteistyöhön pyritään

Selvityspyyntö optisen alan Tekes-hankkeesta tuli Etenelle kolmelta silmälääkäreiden yhdistykseltä: Suomen Lääkäriliiton silmälääkärit -alaosastolta, Suomen silmälääkäriyhdistykseltä ja Suomen silmäkirurgiyhdistykseltä.

Suomen silmälääkäriyhdistyksen puheenjohtaja, professori Kai Kaarniranta toteaa, että vastuu diagnosoinnista, hoidosta ja komplikaatioista on silmälääkäreillä, eikä näissä asioissa pidä antaa valtaa niille, jotka tekevät asialla bisnestä.

– Ei pidä alkaa seuloa terveitä ihmisiä menetelmillä, joista ei ole tieteellistä näyttöä.

Professori Kai Kaarniranta: vastuu diagnosoinnista, hoidosta ja komplikaatioista on silmälääkäreillä, eikä näissä asioissa pidä antaa valtaa niille, jotka tekevät asialla bisnestä.

Kaarniranta painottaa, että kuvantamiskuvien tulkinta vaatii ammattitaitoa. Hänen mukaansa silmälääkärit eivät sinällään vastusta sitä, että silmänpohjakuvia otetaan optikolla esimerkiksi näöntarkastuksen yhteydessä.

– Työnjakoa voidaan kehittää. Mutta on tärkeää, että ammattihenkilö lausuu kuvat ja mainonnassa kerrotaan siitä, mitkä ovat tehdyn tutkimuksen rajoitukset.

Kaarniranta kertoo, että neuvotteluja silmälääkärien ja optisen alan välillä on käyty ja käydään jatkossakin. Hän uskoo, että asiassa päästään ratkaisuun joka tyydyttää molempia puolia.

Näkemisen ja silmäterveyden toimiala ry:n mukaan Etenen lausunto perustuu puutteellisiin tietoihin. Se on jättänyt asiasta selvityspyynnön.

Kirjoittaja:
Hertta Vierula
toimittaja

Kuva: Panthermedia

LISÄYS: Artikkelia on päivitetty 26.9.2016. Lisätty tieto Näkemisen ja silmäterveydentoimiala ry:n selvityspyynnöstä.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi