Osa terveydenhuollon ammattilaisista jättää influenssarokotteen ottamatta

Terveydenhuollon henkilökunnalle suositellaan kausi-influenssarokotuksen ottamista. Rokotuskattavuus jää silti monin paikoin vähäiseksi.

Terveydenhuollon henkilökunnalle suositellaan kausi-influenssarokotuksen ottamista. Rokotuskattavuus jää silti monin paikoin vähäiseksi. Euroopan neuvoston tavoitteena olisi 75 prosentin kattavuus.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin koko henkilökunnasta 31 prosenttia otti kaudella 2014–2015 kausi-influenssarokotuksen.

– Tavoitteena on, että rokotuskattavuus olisi 90 prosenttia, kertoo TYKS:n sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön ylilääkäri Esa Rintala.

Tarkoitus olisi innostaa rokottautumaan myös sellaiset ryhmät, jotka eivät tee potilastyötä.

– Myös vaikkapa välinehuoltajat ja teknikot kohtaavat potilaita ja potilasturvallisuuden nimissä olisi hyvä, jos heilläkin oli rokotukset kunnossa.

Keskolassa kaikki ottavat rokotuksen

Ammattiryhmittäin tietoa ei ole Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kerätty, mutta joidenkin TYKS:n osastojen kohdalta on tarkempaa tietoa. Aikuisten teho-osaston henkilökunnasta 93 prosenttia ja lasten teho-osaston henkilökunnasta 98 prosenttia otti rokotuksen kausi-influenssaa vastaan. Hematologian osastolla rokotuskattavuus on 80 prosentin luokkaa ja keskolassa 100 prosenttia.

– Kausi-influenssarokotus on yksi potilasturvallisuustekijä. Siitä on pidettävä huoli, vähän niin kuin käsihygieniasta, Rintala painottaa.

Kampanjointia aiotaan tehostaa

Rokotuskattavuutta on pyritty parantamaan tiedotus- ja koulutuskampanjoilla. Tänä syksynä henkilökunnalta kysyttiin, miksi he aikovat ottaa tai jättää ottamatta kausi-influenssarokotuksen. Tärkeimpiä syitä rokotuksen ottamiseen oli kolme. Rokotuksen ottajat eivät halua sairastua, eivätkä tartuttaa läheisiään. Kolmantena syynä oli halu suojella potilaita.

Ne, jotka eivät aikoneet ottaa rokotusta, perustelivat päätöstään huolella rokotusten haittavaikutuksista. Syyksi annettiin myös se, että on itse perusterve.

– Näitä tietoja käytetään tulevissa kampanjoissa hyväksi. Varmaankin narkolepsiakohu on monella vielä mielessä. Täytyy painottaa sitä, että kausi-influenssarokotuksista tulee hyvin harvoin haittavaikutuksia, ja nekin lähinnä paikallista rokotuskohdan kipua, Rintala sanoo.

HUS:ssa 75 prosenttia saa rokotuksen

Yliopistosairaaloista OYS:ssa lääkäreistä 78 prosenttia otti kausi-influenssarokotuksen kaudella 2014–2015. Parannusta edellisestä kaudesta oli kymmenen prosenttiyksikköä.

TAYS:ssa koko henkilökunnan rokotuskattavuus oli viime kaudella 36 %. Ammattiryhmittäin tietoa ei kerätä.

– Tiedottamisesta ja markkinoinnista huolimatta rokotuskattavuus on jäänyt heikoksi. Jatkossa on tarkoitus tehdä rokotuksen ottamisesta helpompaa tuomalla rokotuspisteet sellaisiin paikkoihin, joissa henkilökunta muutenkin liikkuu ja lisäämällä rokotuspäivien määrää, kertoo TAYS:n infektioyksikön apulaisylilääkäri Pertti Arvola.

HUS:ssa Euroopan neuvoston tavoite terveydenhuollon henkilökunnan 75 prosentin rokotuskattavuudesta saavutettiin kaudella 2014-2015. Lääkäreiden keskuudessa rokotusta otettiin innokkaammin - heistä 88 prosenttia sai kausi-influenssarokotuksen. HUS:n oma tavoite on nostaa henkilökunnan rokotuskattavuus 80 prosenttiin.

Maankattavia tietoja terveydenhuollon henkilökunnan kausi-influenssarokotuksista ei tällä hetkellä ole saatavissa.

– Kannattaisin kyllä tietojen keräämistä yhteen. Toistaiseksi ongelmana on ollut esimerkiksi se, etteivät tiedot ole vertailukelpoisia, koska rokotuskattavuutta seurataan eri paikoissa eri tavoin, Esa Rintala sanoo.

Lue tämän vuoden kausi-influenssasta ja influenssarokotteesta lisää täältä.

Lue myös
Keuhkokuume rasittaa vuodessa kymmeniätuhansia suomalaisia
Pieni epidemia, taisi olla influenssa
Influenssa alkoi varhain

Kirjoittanut:
Hertta Vierula
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.