Pälvikalju ilmenee yleensä päänahassa selvästi rajautuvina, sileäpintaisina kaljuina alueina. Läiskät voivat olla yhden sormenpään kokoisia tai laajempia, ja niitä voi ilmaantua useita.
Hiukset voivat myöhemmin kasvaa takaisin, mutta usein uusia läiskiä ilmaantuu samalla kun vanhat paranevat.
Joillakin hiukset lähtevät laajemmalta alueelta, ja harvinaisissa tapauksissa kaikki pään hiukset tai koko kehon karvoitus voi kadota.
Mistä pälvikalju johtuu?
Pälvikalju on autoimmuunisairaus, jossa elimistön oma puolustusjärjestelmä hyökkää hiustuppeja vastaan. Syytä tähän ei tarkalleen tunneta, mutta siihen vaikuttavat sekä perinnöllinen alttius että ympäristötekijät.
Sairautta ei aiheuta stressi, mutta stressi voi laukaista pälvikaljun puhkeamisen tai pahentaa sen oireita. Pälvikalju ei tartu, eikä siihen liity yleissairauksia.
Milloin hakeutua lääkäriin?
Pälvikalju ei aiheuta fyysistä kipua, mutta se voi olla henkisesti kuormittava sairaus. Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos hiukset alkavat lähteä äkillisesti läiskittäin tai jos kaljuuntuminen etenee laajalti. Lääkäri voi tarvittaessa varmistaa diagnoosin ja sulkea pois muut hiustenlähdön syyt.
Miten pälvikaljua hoidetaan?
Parantavaa hoitoa pälvikaljuun ei ole, mutta hiukset voivat kasvaa takaisin itsestään. Hoidossa käytetään usein:
- paikallisia kortisonivalmisteita, jotka hillitsevät tulehdusta
- voimakkaampia kortisonikuureja lääkärin harkinnan mukaan
- muita immuunijärjestelmää sääteleviä hoitoja, esimerkiksi paikallista immunoterapiaa vaikeissa tapauksissa
Osalla hiukset kasvavat takaisin ilman hoitoa, toisilla läiskät uusiutuvat tai pitkittyvät. Psyykkinen tuki ja vertaistuki voivat olla tärkeä osa kokonaisvaltaista hoitoa.
