Pienituloiset kokevat terveytensä edelleen muita huonompana

Suomalaisten hyvinvointi 2014 raportin mukaan suomalaiset kokevat oman terveytensä entistä parempana, mutta yhä useampi kertoo kokevansa stressiä.

Suomalaisten hyvinvointi 2014 -raportin mukaan suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat pysyneet hyvänä kuluneen kymmenen vuoden aikana. Kuitenkin sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ovat yhä edelleen kansainvälisesti verrattuna suuret. Raportti on tehty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL).

Suomalaiset kokevat oman terveytensä entistä parempana, mutta yhä useampi kertoo kokevansa stressiä. Vähän koulutetut ja pienituloiset kokevat terveytensä edelleen muita huonompana ja kärsivät muita useammin pitkäaikaissairauksista.

Yksinäiseksi itsensä kokevien määrä ei ole lisääntynyt. Vain murto-osa yksinasuvista kokee itsensä yksinäiseksi. Työttömät, köyhät, työkyvyttömät ja iäkkäät kokevat itsensä muita useammin yksinäisiksi. Nuorilla yksinäisyys liittyy syrjäytymisen riskiin. Muita yksinäisyyden riskiryhmiä ovat 85 vuotta täyttäneet ja etenkin miehet.

Lue lisää: Sokerivero ei riitä

Kuilu on kasvanut liian suureksi

Raportin mukaan joka kymmenes kotitalous kertoi kyselyssä kärsivänsä toimeentulo-ongelmista, mutta toimeentulo-ongelmat eivät ole lisääntyneet neljän vuoden takaisesta. Tuloerojen ja suhteellisen köyhyyden yli vuosikymmenen kestänyt kasvu on pysähtynyt.

Yhä useampi suomalainen kuitenkin katsoo, että kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on kasvanut liian suureksi. Suurin osa suomalaisista pitää julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja toimivina, mutta niiden saatavuutta halutaan parantaa. Yksityisten palvelujen kannatus on pudonnut kymmenen vuoden takaisesta selvästi.

Lähes 90 prosenttia suomalaisista pitää sosiaaliturvan tasoa sopivana tai liian matalana. Julkinen sektori nähdään päävastuullisena hoivan ja turvan antajana ja muut täydentävät palveluvalikoimaa. Läheisten antaman avun merkitys on edelleen suuri.

Suomalaisten asenteita, hyvinvointipalvelujen käyttöä ja koettua hyvinvointia selvittäneen puhelinhaastattelututkimuksen otos oli 5 842 18–79 -vuotiasta suomalaista, joista kyselyyn vastasi 4 226 (vastausosuus 72,3 %). Lisäksi 80 vuotta täyttäneiden käyntihaastatteluja tehtiin 372. Aineistoa täydennettiin rekisteritiedoilla.

Lähde:
Marja Vaarama, Sakari Karvonen, Laura Kestilä, Pasi Moisio, Anu Muuri (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2014. THL 2014. Kirjatilaukset: THL:n kirjakauppa
THL

Kuva:
Pixmac